ULOSOTTOSÄÄNTELYN UUDISTUS 2028

Ulosottosääntelyn uudistus 2028 – mitä muutoksia on tulossa?

Oikeusministeriön työryhmä julkaisi kesäkuussa 2025 mietinnön (2025:11) ulosottosääntelyn kehittämisestä. Ulosottosääntelyn uudistus 2028 toteutuessaan muuttaisi merkittävästi palkan ulosmittauksen laskentasääntöjä, poistaisi vapaakuukaudet kokonaan, supistaisi huollettavien piiriä ja purkaisi useiden sosiaaliturvaetuuksien ulosmittauskieltoja. Laki tulisi voimaan aikaisintaan 1.1.2028.

Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset muutosehdotukset, niiden vaikutukset eri tulotasoilla ja lausuntokierroksen (17.6.–29.8.2025) palautteen. Artikkelin lopussa esitämme toimituksen oman vaihtoehtomallin, joka ottaisi paremmin huomioon velallisen toimeentulon ja kannustaisi aktiiviseen velkojenhallintaan.

Suojaosuus säilyy takuueläkkeen tasolla

Suojaosuus ehdotetaan säilytettäväksi nykyisellä tasolla indeksitarkistettuna. Vuonna 2026 suojaosuus on 990,90 euroa kuukaudessa, mikä vastaa takuueläkkeen tasoa. Tämä tarkoittaa, että alle 991 euron nettotuloja ei ulosmitata lainkaan. Suojaosuutta korotettiin vuonna 2023 merkittävästi aiemmasta 696 euron tasosta, ja tämä korotus vakiinnutettaisiin pysyväksi.

Lausuntokierroksella lähes kaikki tahot kannattivat suojaosuuden säilyttämistä vähintään nykyisellä tasolla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto nosti esiin, että asumiskustannuksia pitäisi huomioida ulosmittauksessa erikseen kuten Ruotsissa, koska suojaosuuden on katettava myös asuminen.

Uudet laskentasäännöt – progressiivinen 50/60/70 prosenttia

Nykyiset kolmiportaiset laskentasäännöt korvattaisiin uudella progressiivisella mallilla. Suojaosuuden vähentämisen jälkeen jäljelle jäävästä palkasta ulosmitattaisiin 50 prosenttia ensimmäisestä 1 000 eurosta, 60 prosenttia seuraavasta 1 000–3 000 euron osuudesta ja 70 prosenttia yli 3 000 euron osuudesta. Nykyinen ulosmittauksen enimmäismäärä (puolet palkasta) poistuisi.

Malli on rakenteeltaan selkeämpi kuin nykyinen järjestelmä, jossa ulosmittausprosentti ja laskentaperuste vaihtelevat merkittävästi eri tuloluokkien välillä. Tämä on kiistatta parannus.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin vapaakuukausien samanaikainen poistaminen. Vuositasolla nykymalli ja uusi malli tuottavat lähes identtiset ulosmittausmäärät pienituloisilla (alle 2 000 euroa), mutta noin 2 400 euron nettotuloista alkaen uusi malli kiristää ulosmittausta merkittävästi. Alla olevasta taulukosta näkyy vertailu yksinäiselle velalliselle ilman huollettavia, suojaosuudella 990,90 euroa (vuosi 2026):

Taulukosta erottuu selkeä käännekohta. Alle 2 000 euron pienituloisilla vuositason ero on nolla, koska kolmen vapaakuukauden poistuminen kompensoituu tasan matalammalla kuukausiprosentilla. Noin 2 000–2 300 euron nettotuloilla velallinen hyötyy hieman uudesta mallista, mutta jo 2 400 eurosta alkaen uusi malli on ankarampi. Kiristyminen kasvaa jyrkästi tulojen noustessa: 3 000 euron tulolla velallinen menettää 2 266 euroa vuodessa enemmän ja 4 000 euron tulolla jo 4 273 euroa. Huomionarvoista on, että 4 000 euron nettotulolla velallinen ei nykyisinkään saa yhtään automaattista vapaakuukautta, koska tulot ylittävät neljä kertaa suojaosuuden rajan (3 964 euroa). Silti uusi malli kiristää ulosmittausta myös tällä tulotasolla merkittävästi.

Lausuntokierroksella Suomen Kihlakunnanvoudit ry varoitti, että ”entistä progressiivisempi ja korkeammissa tuloluokissa kireämpi palkan ulosmittaus on omiaan lisäämään ulosoton välttelyä.” Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi, että muutosten kokonaisvaikutukset eri velallisryhmille on arvioitava perusteellisemmin. Suomen Perimistoimistojen Liitto puolestaan arvioi, että vaikutustenarviointi velkojien osalta on kestämätön, koska kevenevä ulosmittaus pienituloisilla ei kompensoidu suurituloisten pienellä joukolla.

Vapaakuukaudet poistuvat – laaja vastustus

Merkittävin yksittäinen muutos on vapaakuukausien poistaminen kokonaan. Nykyisin pienituloiset (alle 2× suojaosuus eli noin 1 982 euroa) saavat kolme automaattista vapaakuukautta vuodessa, keskituloiset (2–4× suojaosuus) yhden automaattisen vapaakuukauden ja suurituloiset (yli 4× suojaosuus eli noin 3 964 euroa) eivät saa yhtään automaattista vapaakuukautta. Vapaakuukaudet myönnetään sen jälkeen, kun ulosmittaus on jatkunut vuoden tai lähes vuoden. Vapaakuukauden aikana palkasta ei pidätetä mitään.

Työryhmän mukaan vapaakuukausien vaikutus on otettu huomioon laskentasääntöjen mitoituksessa. Velallisten odotetaan jatkossa säästävän itse tulevia hankintoja varten. Erottamisetua korotetaan nykyisestä 1,5-kertaisesta suojaosuudesta kaksinkertaiseksi, mikä tarkoittaisi noin 1 982 euron suojattua säästösummaa pankkitilillä.

Lausuntokierroksella vapaakuukausien poisto keräsi laajaa vastustusta. Kirkkohallitus totesi diakoniatyön kokemukseen vedoten, että pienituloinen velallinen ei kykene säästämään, ja vapaakuukaudet ovat ainoa tapa tehdä esimerkiksi silmälasihankinnat tai lasten harrastusmaksut. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry huomautti, ettei eläkeläisten pienistä tuloista ole mahdollista säästää suurten yllättävien kuluerien varalle. Professori Tuula Linna Helsingin yliopistosta varoitti, että erottamisedun korotus ei käytännössä mahdollista säästämistä, koska säästöt voidaan ulosmitata varallisuutena. Yliopistonlehtori Anssi Kärki Lapin yliopistosta kritisoi, että muutos kohdistuu epäsuotuisasti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin velallisiin, joiden elämänhallinta on heikolla tasolla.

Oikeusministeriö valmisteli erikseen vaihtoehtoisen mallin, jossa automaattiset vapaakuukaudet säilyisivät osittain: pienituloisille kaksi ja keskituloisille yksi vapaakuukausi vuodessa. Tätä mallia kannattivat lausunnoissaan Juristiliitto, KKV, Suomen Ulosottoylitarkastajat ja -tarkastajat ry, Takuusäätiö ja useat muut tahot.

Huollettavien piiri supistuu ja elatusvähennys pienenee

Nykyisin velallisen suojaosuutta korotetaan 285,60 eurolla jokaista huollettavaa kohden, ja huollettaviksi lasketaan aviopuoliso, avopuoliso, omat lapset ja puolison lapset. Uudessa mallissa huollettavat huomioitaisiin 180 euron kiinteänä elatusvähennyksenä, joka vähennetään suoraan ulosmitattavasta määrästä.

Muutos tuo kaksi merkittävää heikennystä. Ensiksi avopuoliso ja puolison lapset jäävät kokonaan huomiotta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusperheissä saman katon alla asuvat lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kumman biologisia lapsia he ovat. Toiseksi euromääräinen vähennys pienenee 285,60 eurosta 180 euroon eli lähes kolmanneksella.

STTK huomautti lausunnossaan, että sosiaaliturvaleikkaukset ovat jo lisänneet pienituloisuutta 110 000 henkilöllä, joista 27 000 on alaikäisiä (THL:n laskelma). SAK oli huolissaan lapsiperheköyhyyden kasvamisesta. Eduskunnan oikeusasiamies Sakslin kehotti arvioimaan uusperheiden tosiasiallista elatusvastuuta ja lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten kokonaisvaikutuksia.

Mietintö jättää myös vuoroasumistilanteen epäselväksi. Jos lapsi asuu vuoroviikoin molempien vanhempien luona mutta on kirjoilla vain toisen osoitteessa, elatusvähennyksen saaminen edellyttäisi velallisen omaa selvitystä ulosottomiehelle. Takuusäätiö vaati lausunnossaan, että vuoroviikkoasumisen oikeus elatusvähennykseen kirjataan selkeästi lakiin.

Sosiaaliturvaetuuksien ulosmittauskieltoja puretaan

Työryhmä ehdottaa, että ulosmittauskielto koskisi jatkossa vain määrättyyn tarkoitukseen myönnettyjä etuuksia kuten toimeentulotukea, asumistukea ja lapsilisää. Muiden etuuksien ulosmitattavuus määräytyisi pelkästään sen perusteella, ylittääkö etuus suojaosuuden. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kansaneläke, takuueläke, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki tulisivat ulosmittauskelpoisiksi.

Mietinnön oman arvion mukaan tämä nostaisi ulosmittauksen piiriin noin 3 000 henkilöä, jotka ovat aiemmin jääneet ulkopuolelle. Eläkeläisliittojen etujärjestö vastusti muutosta vedoten siihen, että velkojien oikeudet eivät voi ohittaa velallisen oikeutta perustoimeentuloon. Työttömien Keskusjärjestö varoitti, että muutos lisäisi toimeentulotukeen turvautumista.

Varojen kohdentaminen – velkojat ensin vai velallinen ensin?

Ulosottokaaren mukaan ulosottoon kertyneet varat kohdennetaan ensin koroille, sitten pääomalle ja viimeksi kuluille. Työryhmä ei ehdota tähän muutosta, vaikka useat lausunnonantajat vaativat päinvastaista järjestystä.

Suomen velalliset ry vaati, että ulosottomaksut kohdistuisivat ensisijaisesti velan pääomaan, koska nykyinen järjestelmä pitkittää velkakierrettä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU kannatti samaa. Useat yksityishenkilöt kuvasivat tilannettaan: vuosien maksamisen jälkeen velkapääoma ei ole juurikaan lyhentynyt, koska tilitykset ovat kuluneet korkoihin ja ulosoton taulukkomaksuihin.

Työryhmä hylkäsi ehdotuksen vedoten siihen, että pääomalle kohdentaminen kuuluu velkajärjestelyyn eikä ulosottoon, ja muutos heikentäisi maksumoraalia. Kohdennusjärjestyksen muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdotonta, sillä velkajärjestelylain 25 pykälässä nimenomaan säädetään mahdollisuudesta kohdentaa suoritukset ensin pääomalle.

Muut merkittävät muutokset

Mietintö sisältää myös useita muita ehdotuksia. Erottamisetua rahavarojen ulosmittauksessa korotetaan 1,5-kertaisesta kaksinkertaiseksi suojaosuudeksi ja kuukauden aikaraja poistetaan. Velallinen voisi siis säästää tilille noin 1 982 euroa ilman ulosmittauksen uhkaa. Työllistymislykkäys säilyy ennallaan: pitkän työttömyyden (258 päivää) jälkeen velallinen saa edelleen lykkäystä ulosmittaukseen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Henki- ja eläkevakuutusten ulosmittaussuoja poistetaan, ja ulosottomies saa oikeuden käynnistää vakuutuksen takaisinoston ilman velallisen myötävaikutusta.

Toimituksen vaihtoehto: loivempi progressio ja kannuste akordeihin

Maksukieltolaskuri.fi:n toimituksen näkemyksen mukaan uudistuksen perusajatus progressiivisista laskentasäännöistä ja vapaakuukausien poistamisesta on oikeansuuntainen, mutta ehdotetut prosentit ovat liian ankarat. Jos vapaakuukaudet poistetaan, velalliselle tulisi jäädä kuukausitasolla enemmän käteen, jotta hän pystyy hallitsemaan talouttaan ilman erillisiä huojennushakemuksia.

Ehdotamme vaihtoehtoista mallia, jossa suojaosuuden jälkeen ulosmittausprosentit nousevat 500 euron portaissa: 30 prosenttia ensimmäisestä 500 eurosta, 35 prosenttia seuraavasta 500 eurosta, 40 prosenttia seuraavasta, 45 prosenttia seuraavasta ja 50 prosenttia yli 2 000 euron osuudesta. Malli tuottaisi seuraavat luvut verrattuna nykytilanteeseen ja työryhmän ehdotukseen:

Nykymallin ”käteen” on laskettu aktiivisen ulosmittauskuukauden tulona, ei vapaakuukausina.

Mallimme keskeinen etu on, että velalliselle jää joka tulotasolla enemmän käteen kuin kummassakaan virallisessa mallissa. Tämä luo todellisen mahdollisuuden omatoimiseen velanhoitoon: velallinen voi halutessaan maksaa ylimääräistä suoraan velkojille, neuvotella akordeja eli sovintosopimuksia velkojen osittaisesta anteeksiantamisesta ja lyhentää velka-aikaa merkittävästi.

Vastaväite on luonnollisesti, että pienempi ulosmittausprosentti pidentää velan maksuaikaa. Tämä pitää paikkansa, jos velallinen ei tee mitään ylimääräistä. Mutta nykyinen ja ehdotettu järjestelmä eivät kannusta lisämaksuihin: marginaaliveroaste ulosmittauksen kanssa nousee keskituloisilla 80–90 prosenttiin, jolloin lisäansioista ei käytännössä jää mitään. Loivemmilla prosenteilla velallinen näkee, että työnteko ja lisäansiot todella hyödyttävät häntä, mikä lausuntokierroksellakin nousi vahvasti esiin useilta tahoilta työllistymiskannustimien tärkeänä tekijänä.

Mitä velallisen tulee tietää nyt?

Lausuntokierros järjestettiin 17.6.–29.8.2025 ja uudistus on jatkovalmistelussa. Alustavasti esittelykierros on suunniteltu viikolle 35/2026 (elokuu 2026), jonka jälkeen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle käsiteltäväksi. Lopulliset prosentit ja yksityiskohdat voivat vielä muuttua merkittävästi lausuntopalautteiden perusteella. Voimaantulo on aikaisintaan 1.1.2028, ja käytännössä se voi viivästyä tietojärjestelmämuutosten vuoksi.

Nykyiset säännöt pysyvät voimassa siihen asti. Vapaakuukausia voi hakea normaalisti ja ulosmittauksen rajoittamista voi pyytää yksilöllisillä perusteilla. Jos tilanne tuntuu kestämättömältä, kannattaa selvittää yksityishenkilön velkajärjestelyn mahdollisuus talous- ja velkaneuvonnan kautta.

Maksukieltolaskuri.fi:n laskurilla voit arvioida nykyisen suojaosuutesi ja ulosmittauksen määrän. Päivitämme laskurin uusien sääntöjen mukaiseksi, kun laki vahvistetaan.

Tutustu myös näihin oppaisiin:

• Opintolaina perinnässä
• Luontoisedut ulosotossa
• Ulosotto sähköinen asiointi
• Ulosotto asiointi
• Yksityishenkilön velkajärjestely
• Maksuvara ja maksuohjelma
• Velkajärjestelyn esteet
• Vahingonkorvaus ja ulosotto
• Omaisuus velkajärjestelyssä

 

Hyödyllisiä linkkejä:

→ Ulosottolaskuri – Laske paljonko palkastasi ulosmitataan
→ Vapaakuukausilaskuri – Selvitä oikeutesi vapaakuukausiin
→ Velkajärjestelyn maksuvara-laskuri – Laske velkajärjestelyn maksut
→ Velkalaskuri – Laske kuinka kauan velkojen maksaminen kestää
→ Akordin suunnittelulaskuri – Vapaaehtoinen velkasovinto

→ Ulosotto Suomessa
→ Ulosottokaari Suomessa
→ Ulosottolaitos Suomessa

Tutustu myös Nyt puhutaan ulosotosta -äänisarjaan