Ulosottokaari Suomessa – lainsäädäntö ja oppaat

Ulosoton lainsäädäntö ja ulosottokaaren asema

Ulosoton lainsäädäntö rakentuu Suomessa yhden keskeisen lain varaan: ulosottokaari (705/2007) on säädös, joka määrittää ulosottomenettelyn pääpiirteet. Se tuli voimaan 1.1.2008 ja korvasi vuoden 1895 vanhan ulosottolain, jota oli vuosikymmenten saatossa muutettu yli kuusikymmentä kertaa. Uudistuksen taustalla oli vuosina 1996–2007 toteutettu vaiheittainen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena oli koota hajanainen sääntely yhdeksi loogiseksi kokonaisuudeksi ja uudistaa lakikieli vastaamaan nykyaikaa.

Valmistelussa korostettiin erityisesti velallisen vähimmäissuojan ja velkojan oikeuksien välistä tasapainoa sekä menettelyn ennakoitavuutta. Tämä tasapaino on edelleen koko lain tulkinnan lähtökohta, ja siihen palataan myös tuomioistuinten ratkaisuissa. Näin ulosottokaari Suomessa muodostaa selkärangan koko täytäntöönpanojärjestelmälle.

Oikeusjärjestelmässä ulosottokaari sijoittuu prosessioikeuden ja insolvenssioikeuden rajamaastoon. Ulosoton lainsäädäntö ei säätele itse velkasuhteen syntyä – se määräytyy velvoiteoikeuden, rikoslain tai julkisten saatavien sääntelyn mukaan. Ulosottokaari astuu kuvaan vasta, kun maksuvelvoite on jo todettu sitovasti tuomiossa tai muussa täytäntöönpanokelpoisessa asiakirjassa. Tätä luonnetta kuvaa lain kronologinen rakenne: ensin määritellään ulosottoperusteet, sitten menettelyn käynnistäminen, ulosmittaus, omaisuuden myynti ja viimeisenä kertyneiden varojen tilitys velkojille.

Ulosottokaari Suomessa toimii yksityisoikeudellisten saatavien täytäntöönpanon yleislakina. Julkisia saatavia, kuten veroja, sakkoja ja sosiaalivakuutusmaksuja, koskee rinnalla erityislaki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007), joka kuitenkin viittaa monessa kohdassa takaisin ulosottokaareen. Näin ulosoton lainsäädäntö sääntelee käytännössä kaikkien rahasaatavien perintää riippumatta siitä, onko velkojana yksityishenkilö, yritys vai valtio. Juuri tämä yleislain asema tekee ulosottokaaresta sen säädöksen, johon velallisen kannattaa ensimmäisenä tutustua.

Ulosottokaari 705/2007, Finlex

Ulosottolaki uudistui – lain rakenne ja luvut

Moni puhuu yhä "ulosottolaista", vaikka vanha ulosottolaki vuodelta 1895 korvattiin ulosottokaarella jo vuonna 2008. Arkikielessä ulosottolaki tarkoittaakin nykyään juuri ulosottokaarta, eikä erillistä nimellä "ulosottolaki" kulkevaa voimassa olevaa säädöstä enää ole.

Vanha ulosottolaki oli aikanaan yksi maan pitkäikäisimmistä laeista, ja sen korvaaminen oli osa laajaa prosessioikeuden modernisointia. Laki on jaettu kahteentoista lukuun, joissa on yhteensä satoja pykäliä, ja sen rakenne seuraa ulosottomenettelyn etenemistä alusta loppuun. Käytännössä ulosottokaari Suomessa on siis sama laki, jota arkikielessä on pitkään kutsuttu ulosottolaiksi.

Ensimmäinen luku sisältää yleiset säännökset: määritelmät, ulosottoviranomaiset, asianosaisuuden, tietojensaantioikeudet ja kansainvälisen ulottuvuuden. Toinen luku käsittelee ulosottoperusteita eli asiakirjoja, joiden nojalla täytäntöönpanoa voidaan hakea – tyypillisesti käräjäoikeuden tuomio, yksipuolinen tuomio, hovioikeuden tuomio, vahvistettu elatusapusopimus tai välitystuomio. Kolmas luku sisältää yleiset menettelysäännökset, kuten asian vireilletulon, asianosaisten kuulemisen ja sähköisen asioinnin perusteet. Neljäs luku on koko lain ydin: se sääntelee ulosmittausta, suojaosuutta ja palkan ulosmittauksen kaavoja.

Viides luku käsittelee ulosmitatun omaisuuden myyntiä, kuten huutokauppaa ja vapaata myyntiä, ja kuudes kertyneiden varojen tilitystä velkojille etuoikeusjärjestyksessä. Seitsemäs luku koskee muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa, kuten häätöjä ja irtaimen luovutuksia, ja kahdeksas turvaamistoimien täytäntöönpanoa.

Loppupään luvut käsittelevät itseoikaisua, täytäntöönpanoriitaa ja täytäntöönpanon keskeyttämistä, muutoksenhakua ulosoton toimiin sekä erinäisiä säännöksiä. Tämä selkeä rakenne tekee ulosottolaista yhden Suomen systemaattisimmista säädöksistä ja helpottaa oikean pykälän löytämistä. Velallisen ei tarvitse hallita koko lakia, vaan useimmiten riittää, että tuntee neljännen luvun ulosmittausta ja suojaosuutta koskevat perusasiat.

Ulosottokaari 705/2007, Finlex

Ulosottomenettelyn vaiheet ulosottokaaressa

Ulosottokaari Suomessa kuvaa menettelyn etenemisen vaihe vaiheelta, mikä auttaa velallista hahmottamaan, missä kohtaa prosessia hänen asiansa on. Kaikki alkaa ulosottoperusteesta: velkojalla on oltava tuomioistuimen tuomio tai muu täytäntöönpanokelpoinen asiakirja, ennen kuin yksityisoikeudellista velkaa voidaan periä ulosotossa. Julkisoikeudelliset saatavat, kuten verot ja sakot, ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman erillistä tuomiota.

Kun asia tulee vireille, ulosottotarkastaja selvittää velallisen tulot ja omaisuuden ulosottoselvityksessä. Tämän jälkeen toimitetaan ulosmittaus: tyypillisesti palkasta tai eläkkeestä lähetetään työnantajalle tai eläkkeen maksajalle maksukielto, jossa määrätään ulosottoon tilitettävä osuus. Jos ulosmitataan omaisuutta, se voidaan myydä, ja saadut varat tilitetään velkojille laissa määrätyssä etuoikeusjärjestyksessä. Velallisella on koko prosessin ajan oikeus saada tietoa toimista ja hakea niihin muutosta.

Menettelyn ennakoitavuus on yksi ulosottokaaren keskeisistä tavoitteista. Kun jokainen vaihe ja sen edellytykset on kirjattu lakiin, sekä velallinen että velkoja tietävät, mitä on odotettavissa. Tämä erottaa nyky-Suomen ulosoton vanhan ulosottolain ajan hajanaisemmasta käytännöstä ja tekee järjestelmästä läpinäkyvämmän. Jokaisesta toimesta jää myös kirjallinen jälki, jonka velallinen voi tarkistaa. Tässä mielessä ulosottokaari Suomessa toimii myös velallisen oikeusturvan takeena.

Ulosottokaari 705/2007, 2–6 luku

Ketä ulosotto Suomessa koskee

Ulosottokaari Suomessa ei ole vain juridinen yksityiskohta, vaan se koskettaa hyvin suurta joukkoa. Vuonna 2025 ulosotossa oli yhteensä yli 608 000 eri velallista, mikä vastaa noin joka kahdeksatta täysi-ikäistä suomalaista. Valtaosa, yli yhdeksän kymmenestä, on yksityishenkilöitä, ja loput yrityksiä ja muita yhteisöjä. Yksittäisenä ajankohtana ulosotossa on tyypillisesti noin 260 000–270 000 velallista, sillä monen asia päättyy ja toisen alkaa jatkuvasti.

Yleisimmin ulosmitataan toistuvaistuloa eli palkkaa ja eläkettä. Suuri osa asioista päättyy kuitenkin varattomuusesteeseen, mikä tarkoittaa, ettei velalliselta löydy ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta. Juuri tästä syystä ulosottokaaren velallisen suojaa koskevat säännökset ovat niin tärkeitä: ne määrittävät, paljonko jokaiselle on jätettävä toimeentuloon riippumatta velkojen määrästä. Suuren velallismäärän vuoksi myös pienet muutokset lainsäädäntöön vaikuttavat sadoilletuhansille ihmisille.

Lähde: Ulosottolaitoksen tilastot 2025

Julkis- ja yksityisoikeudelliset saatavat

Ulosottokaari Suomessa tekee tärkeän eron sen mukaan, millainen saatava on kyseessä. Yksityisoikeudelliset saatavat – kuten kulutusluotot, pikavipit, puhelinlaskut ja yksityiset vuokrarästit – vaativat aina käräjäoikeuden tuomion tai muun ulosottoperusteen, ennen kuin niitä voidaan periä ulosotossa. Velkojan on siis ensin haettava tuomio, ja vasta sen jälkeen velka voi edetä ulosottoon.

Julkisoikeudelliset saatavat sen sijaan ovat usein suoraan ulosottokelpoisia ilman erillistä tuomiota. Tällaisia ovat esimerkiksi verot, sakot, pysäköintivirhemaksut, terveydenhuollon asiakasmaksut ja joukkoliikenteen tarkastusmaksut. Näitä koskee ulosottokaaren rinnalla erityislaki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007), joka kuitenkin nojaa menettelyssä ulosottokaareen. Velallisen kannalta tämä tarkoittaa, että julkinen saatava voi päätyä ulosottoon nopeammin kuin yksityinen. Tämä jako on yksi tärkeimmistä syistä ymmärtää, miten ulosottokaari Suomessa ja sitä täydentävä erityislaki toimivat yhdessä.

Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 706/2007; ulosottokaari 705/2007

Lain keskeiset oikeusperiaatteet

Ulosottokaaren tulkinta nojaa muutamaan periaatteeseen, jotka pätevät kaikissa luvuissa. Asianmukaisuusperiaate edellyttää, että ulosottotarkastajan on toimittava kaikessa puolueettomasti, asianmukaisesti ja huolellisesti. Tämä koskee niin asianosaisten kohtelua, käytettyä kieltä kuin viranomaisharkintaa. Suhteellisuusperiaate puolestaan tarkoittaa, ettei ulosmittausta saa toimittaa laajemmin kuin velkojan saatavan suorittamiseksi on tarpeen. Jos velallisen pankkitilillä on riittävästi varoja, ei samanaikaista palkan ulosmittausta tarvita. Yhdessä nämä periaatteet tekevät siitä, että ulosottokaari Suomessa kohtelee velallista oikeudenmukaisesti.

Velallisen vähimmäissuoja on koko järjestelmän kantava periaate. Sen ydin on suojaosuus, joka jätetään aina velallisen käyttöön toimeentuloa varten ja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan. Vuonna 2026 yksin asuvan velallisen suojaosuus on 33,03 euroa päivässä ja jokaisesta huollettavasta korotetaan 9,65 euroa päivässä. Lisäksi laki kieltää tietyn omaisuuden ulosmittauksen kokonaan: tavanomaisen koti-irtaimiston, kohtuulliset työvälineet, lapsen omat tavarat ja eräät erityisen henkilökohtaiset esineet. Juuri tämä turvaa sen, että ulosottokaari Suomessa jättää velalliselle aina vähimmäistoimeentulon.

Avoimuusperiaate näkyy tietojensaantioikeuksina ja menettelyn dokumentoinnissa: velallisella on oikeus saada tieto kaikista häntä koskevista toimista, niiden perusteista ja jakopäätöksistä. Velallisen mahdollisuus selviytyä ulosotosta on vahvistunut 2010-luvulta lähtien, mikä näkyy vapaakuukausissa, lykkäysmahdollisuuksissa ja passiivirekisteröinnissä. Ulosottokaari Suomessa antaa velalliselle myös oikeuden tehdä itseoikaisupyyntö ja viime kädessä valittaa käräjäoikeuteen, jos hän katsoo toimen virheelliseksi.

Ulosottokaari 705/2007, Finlex

Ulosottokaari Suomessa – ulosmittauksen säännöt

Ulosottokaari Suomessa määrittelee tarkasti, kuinka paljon tuloista ja omaisuudesta voidaan ulosmitata. Palkasta, eläkkeestä ja muusta toistuvaistulosta ulosmittaus tapahtuu porrastetusti suhteessa suojaosuuteen. Kun nettotulot ovat enintään kaksinkertaiset suojaosuuteen nähden, ulosmitataan kaksi kolmasosaa suojaosuuden ylittävästä osasta. Kun tulot ylittävät kaksinkertaisen suojaosuuden, ulosmitataan yksi kolmasosa koko nettopalkasta. Erittäin suurilla tuloilla sovelletaan vielä omaa kaavaansa. Joka tapauksessa palkasta voidaan ulosmitata enimmillään puolet.

Omaisuuden ulosmittausjärjestys on laissa tarkasti määritelty: ensin rahavarat ja saatavat, sitten irtain omaisuus ja viimeisenä kiinteistöt ja asunto-osakkeet. Järjestyksestä voidaan poiketa, jos velallinen itse tarjoaa tiettyä omaisuutta ulosmittaukseen. Tämä järjestys suojaa velallista siltä, että koti tai asunto myytäisiin silloin, kun velka saadaan katettua kevyemmin keinoin. Vasta-arvoltaan vähäistä omaisuutta ei myöskään yleensä ulosmitata, jos myynnistä saatava hyöty jäisi kuluihin nähden pieneksi.

Etuoikeutetut saatavat, kuten elatusapuvelat, ulosmitataan ankarammin kuin tavalliset velat. Elatusapuvelan perinnässä suojaosuuden saa tietyin edellytyksin alittaa, mikä tekee elatusapuvelallisen tilanteesta usein tiukemman kuin muiden velkojen kohdalla. Näin ulosottokaari Suomessa asettaa lapsen elatuksen etusijalle muihin velkoihin nähden. Tavalliset velat puolestaan peritään niin sanotussa tasajaossa, jossa kertyneet varat jaetaan velkojien kesken saatavien suuruuden suhteessa.

Ulosottokaari 705/2007, 4 luku – Ulosmittaus

Suojaosuus 2026 – laissa määritelty vähimmäisturva

Suojaosuus perustuu ulosottokaaren 4 lukuun, ja sen suuruus tarkistetaan vuosittain oikeusministeriön asetuksella kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Suojaosuus lasketaan päiväkohtaisesti ja kerrotaan palkanmaksukauden päivien lukumäärällä; kuukausipalkalla päiviä on aina 30. Ulosottokaari Suomessa takaa näin velalliselle vähimmäistoimeentulon, johon ulosmittaus ei ulotu, vaikka velkaa olisi paljon. Suojaosuuden lisäksi huomioidaan tietyt välttämättömät menot, kuten asumiskulut, erillisen selvityksen perusteella.

Vuonna 2026 yksin asuvan velallisen suojaosuus on 33,03 euroa päivässä eli 990,90 euroa kuukaudessa, ja jokaisesta huollettavasta korotetaan 9,65 euroa päivässä. Korotus edellisvuoteen oli maltillinen: vuonna 2025 päiväkohtainen suojaosuus oli 32,88 euroa ja huollettavan osuus 9,61 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos velallisen nettotulot jäävät suojaosuuden alle, ulosmittausta ei tehdä lainkaan.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivillä (kuukausi = 30 päivää). Lähde: ulosottokaari 4 luku, oikeusministeriön asetus.

Oikeusministeriö ulosottolainsäädännön ohjaajana

Oikeusministeriö ulosottoa koskevan lainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä vastaavana ministeriönä ohjaa koko järjestelmää. Käytännön ohjaus näkyy esimerkiksi siinä, että oikeusministeriö ulosottokaaren nojalla vahvistaa suojaosuuden määrän vuosittain asetuksella. Myös velkajärjestelyssä huomioon otettavat välttämättömät elinkustannukset perustuvat oikeusministeriön asetukseen. Ministeriö ei kuitenkaan osallistu yksittäisten ulosottoasioiden käsittelyyn, vaan siitä vastaa itsenäinen Ulosottolaitos.

Vuoden 2026 alussa ulosottokaareen tehtiin teknisluonteisia muutoksia. Ne liittyivät muun muassa valtion lupa- ja valvontaviranomaisten uudistukseen, jonka yhteydessä ulosottoperusteita koskevia viittauksia päivitettiin, sekä sakon täytäntöönpanon kehittämiseen. Nämä muutokset eivät muuttaneet velallisen tai velkojan asemaa olennaisesti, mutta ne pitivät lain sisäisesti yhtenäisenä muiden viranomaisten ja säädösten kanssa. Tällainen tekninen ylläpito on jatkuvaa, koska ulosottokaari viittaa lukuisiin muihin lakeihin.

Kun oikeusministeriö ulosottoasioiden lainvalmistelua tekee, tavoitteena on tasapaino velallisen vähimmäissuojan ja velkojan oikeuksien välillä. Tämä periaate on ohjannut sekä alkuperäisen ulosottokaaren valmistelua että kaikkia myöhempiä muutoksia. Suuret linjat ratkaistaan kuitenkin aina eduskunnassa, jonne hallituksen esitykset etenevät ministeriön valmistelun jälkeen. Näin demokraattinen päätöksenteko ja asiantuntijavalmistelu täydentävät toisiaan. Näin varmistetaan, että ulosottokaari Suomessa pysyy yhteiskunnan muutosten mukaisena.

Suojaosuusasetus, oikeusministeriö

Onko ulosottokaari ajantasainen? Näin pysyt kärryillä

Kysymys siitä, onko ulosottokaari ajantasainen juuri nyt, on velallisen ja velkojan kannalta tärkeä, koska lakia muutetaan säännöllisesti. Ajantasainen ulosottokaari löytyy aina maksutta Finlexin säädöstietopankista, jossa kaikki voimassa olevat muutokset on koottu yhteen tekstiin. Tämän sivuston laskurit ja oppaat perustuvat juuri tähän ajantasaiseen versioon, joten niiden antamat luvut vastaavat voimassa olevaa lakia. Lyhyesti: ulosottokaari Suomessa on voimassa olevaa oikeutta, jonka yksityiskohdat kuitenkin muuttuvat säännöllisesti.

Vuodet 2026–2028 ovat poikkeuksellisen vilkasta lainsäädännön aikaa. Siksi kannattaa tarkistaa, että ulosottokaari ajantasainen versio on käytössä, kun omaa tilannetta selvittää – vanhentuneet euromäärät tai laskentasäännöt voivat johtaa harhaan. Vanhojen oppaiden ja keskustelupalstojen tiedot voivat olla vuosien takaa, jolloin esimerkiksi suojaosuuden määrät ovat olleet selvästi nykyistä pienempiä.

Helpoin tapa pysyä kärryillä on seurata oikeusministeriön ja Ulosottolaitoksen tiedotteita sekä tarkistaa euromäärät vuoden vaihteessa. Suojaosuus muuttuu lähes joka vuosi, ja suuremmat sisältömuutokset, kuten vuoden 2028 reformi, uutisoidaan laajasti. Juuri tällaisten muutosten vuoksi ulosottokaari ajantasainen kannattaa pitää silmällä – laki elää, ja sen suunta on viime vuosina ollut velallisen aseman parantaminen.

Finlex, oikeusministeriö ja Ulosottolaitos

Vuoden 2028 reformi – mitä on tulossa

Ulosottokaari Suomessa muuttuu lähivuosina merkittävästi. Merkittävin tulossa oleva muutos ei ole vielä voimassa, vaan se on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2028. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2025:11 julkaistiin kesäkuussa 2025 ja oli lausuntokierroksella saman vuoden elokuun loppuun saakka. Mietintö koskee tulojen ulosmittauksen kokonaisuudistusta, sosiaaliturvaetuuksien yhdenmukaistamista ja varojen kohdentamisperiaatteiden uudelleenarviointia. Hallituksen esitys valmistellaan näiden linjausten pohjalta.

Uudistuksen ydin on tulojen ulosmittauksen porrastettujen laskentasääntöjen yksinkertaistaminen. Nykyinen järjestelmä, jossa ulosmitataan kaksi kolmasosaa suojaosuuden ylittävästä osasta ja suuremmilla tuloilla yksi kolmasosa koko palkasta, on osoittautunut sekä velallisille että palkanlaskennalle vaikeasti hallittavaksi. Uudessa mallissa tavoitteena on selkeämpi laskenta, jossa tuloluokkien välinen ero ei muodostu yhtä jyrkäksi. Myös suojaosuuden tasoa arvioidaan uudelleen.

Toinen keskeinen muutos koskee vapaakuukausia. Työryhmä esittää yhtenä vaihtoehtona mallia, jossa nykyiset vuosittain haettavat vapaakuukaudet korvattaisiin tasaisemmalla ulosmittauksella koko vuodelle. Osa lausunnonantajista on kannattanut tätä, kun taas velkajärjestöt ovat muistuttaneet, että vapaakuukausilla on oma merkityksensä velallisen taloudellisen toipumisen kannalta. Sosiaaliturvaetuuksien osalta nykyistä eroa eri etuuksien ulosmittauskelpoisuudessa pyritään tasaamaan.

Kolmas iso teema on varojen kohdentamissääntö. Nykyisin peritty suoritus kohdistuu ensin korkoihin ja perintäkuluihin ja vasta sitten pääomaan, mikä on pitänyt pitkään ulosotossa olleiden velallisten velan pääoman lähes lyhentymättä. Työryhmä on esittänyt varojen kohdentamista ensisijaisesti pääomalle, jotta niin sanottu ulosottokierre saataisiin katkaistua.

Lopullinen ratkaisu jää eduskunnan harkittavaksi. Vuoden 2028 reformi on joka tapauksessa ulosottokaaren laajin sisältömuutos sen voimaantulon jälkeen, mikä korostaa, miksi ulosottokaari Suomessa kannattaa tuntea juuri nyt. Muutosten edetessä eduskuntakäsittelyyn lopulliset yksityiskohdat voivat vielä tarkentua, joten tietoja kannattaa seurata aktiivisesti.

Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2025:11

Velan vanhentuminen ja passiivirekisteröinti

Ulosottokaaren 2 luku säätelee ulosottoperusteen määräaikaa. Yksityisoikeudellinen velka vanhentuu pääsääntöisesti 15 vuodessa lainvoimaisesta tuomiosta, tai 20 vuodessa, jos velkojana on luonnollinen henkilö tai velka perustuu rikokseen. Määräajan jälkeen velkaa ei voi enää periä ulosotossa, vaikka sitä ei olisi saatu kokonaan maksetuksi. Tämä lopullinen vanhentuminen tuli osaksi järjestelmää nimenomaan velallisen aseman turvaamiseksi. Myös velan lopullinen vanhentuminen on osa sitä kokonaisuutta, jonka ulosottokaari Suomessa määrittää.

Jos velallinen todetaan varattomaksi, asia voidaan rekisteröidä passiivisaatavaksi enintään kahdeksi vuodeksi. Passiivirekisteröinnin aikana ulosmittaus tehdään vain, jos velalliselle ilmaantuu uutta omaisuutta tai tuloja. Tämä mekanismi pitää saatavan elossa ilman jatkuvaa perintää ja on yksi esimerkki siitä, miten ulosottokaari Suomessa tasapainottaa velkojan ja velallisen etuja. Velallisen kannattaa muistaa, että passiivirekisteröinti ei poista velkaa, vaan se voi aktivoitua myöhemmin.

Ulosottokaari 705/2007, 2 ja 3 luku

Velallisen oikeudet ja muutoksenhaku

Ulosottokaari Suomessa ei ole pelkkä perinnän työkalu, vaan se turvaa myös velallisen oikeudet. Velallisella on oikeus tulla kuulluksi, saada tieto häntä koskevista toimista ja niiden perusteista sekä pyytää maksuaikaa tai vapaakuukausia laissa säädetyin edellytyksin. Suojaosuus jätetään aina toimeentuloon, eikä tiettyä perusomaisuutta voida ulosmitata lainkaan.

Jos velallinen katsoo ulosoton toimen virheelliseksi, hän voi ensin pyytää ulosottotarkastajalta itseoikaisua. Ellei asia korjaannu, toimesta voi valittaa käräjäoikeuteen määräajassa. Valitus ei automaattisesti keskeytä täytäntöönpanoa, mutta tuomioistuin voi määrätä keskeytyksestä. Lisäksi velallisella on mahdollisuus täytäntöönpanoriitaan tilanteissa, joissa esimerkiksi omaisuuden omistus on epäselvä tai velka riitautetaan.

Käytännön neuvoja kannattaa hakea talous- ja velkaneuvonnasta, joka on velalliselle maksutonta. Asiantuntija auttaa selvittämään, mitkä ulosottokaaren tarjoamat keinot – vapaakuukaudet, maksusuunnitelma, velkajärjestely tai sovinto velkojan kanssa – sopivat omaan tilanteeseen parhaiten. Velkaantuneen ei kannata jäädä yksin, sillä oikea-aikainen yhteydenotto helpottaa tilanteen ratkaisemista. Myös velkojan kanssa kannattaa olla yhteydessä, sillä monesti vapaaehtoinen maksusuunnitelma on kaikkien etu.

Ulosottokaari 705/2007, 10 ja 11 luku

Usein kysytyt kysymykset ulosottokaaresta

Kokosimme yleisimmät kysymykset ulosottokaaresta ja sen soveltamisesta lyhyine vastauksineen.

• Mikä ulosottokaari on? Ulosottokaari (705/2007) on Suomen keskeisin ulosottoa säätelevä laki. Se määrittää, miten velkaa peritään, mitä omaisuutta voidaan ulosmitata, miten suojaosuus lasketaan ja mitkä ovat velallisen oikeudet ulosotossa. Lyhyesti sanottuna ulosottokaari Suomessa kokoaa kaikki perinnän pelisäännöt yhteen lakiin.
• Korvasiko ulosottokaari vanhan ulosottolain? Kyllä. Ulosottokaari tuli voimaan 1.1.2008 ja korvasi vuoden 1895 ulosottolain. Arkikielessä sanalla ulosottolaki viitataan nykyään juuri ulosottokaareen, sillä erillistä sennimistä lakia ei enää ole.
• Paljonko suojaosuus on vuonna 2026? Yksin asuvan velallisen suojaosuus on 33,03 euroa päivässä eli 990,90 euroa kuukaudessa, ja jokaisesta huollettavasta korotetaan 9,65 euroa päivässä. Suojaosuus tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan.
• Mistä löydän ajantasaisen ulosottokaaren? Voimassa oleva, ajantasainen ulosottokaari löytyy maksutta Finlexin säädöstietopankista, jonne kaikki muutokset päivitetään heti voimaantulon jälkeen.
• Koskeeko ulosottokaari myös veroja ja sakkoja? Menettelyltään kyllä, mutta julkisia saatavia koskee rinnalla erityislaki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007). Verot ja sakot ovat usein suoraan ulosottokelpoisia ilman erillistä tuomiota. Menettelyn osalta myös niihin sovelletaan sitä, mitä ulosottokaari Suomessa säätää.
• Mitä ulosottoon on tulossa vuonna 2028? Tavoitteena on uudistaa tulojen ulosmittauksen porrastus selkeämmäksi, arvioida vapaakuukausijärjestelmä uudelleen ja kohdentaa perityt varat ensisijaisesti velan pääomaan ulosottokierteen katkaisemiseksi.

Ilmaiset laskurit – lain soveltaminen käytäntöön

Kaikki laskurit perustuvat ulosottokaaren säännöksiin ja oikeusministeriön asetuksiin, joten ne soveltavat samoja kaavoja kuin ulosotto käytännössä. Laske oma tilanteesi:

Oppaat ulosottokaaren soveltamiseen

Käytännön oppaat, jotka avaavat ulosottokaaren säännöksiä velallisen näkökulmasta: