Ulosottolaitos Suomessa – toiminta, tehtävät ja uudistukset

Ulosottolaitos Suomessa – oikeusministeriön alainen viranomainen

Ulosottolaitos Suomessa on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva valtakunnallinen viranomainen, joka vastaa tuomioistuinten ja muiden viranomaisten antamien päätösten täytäntöönpanosta. Käytännössä tämä tarkoittaa erääntyneiden velkojen perintää silloin, kun velallinen ei maksa niitä vapaaehtoisesti. Laitos käsittelee vuosittain hyvin suurta määrää asioita: ulosotossa on yksittäisenä ajankohtana satoja tuhansia velallisia ja vuositasolla yli 600 000 eri henkilöä tai yritystä.

On tärkeää erottaa Ulosottolaitos yksityisistä perintätoimistoista. Perintätoimisto lähettää maksumuistutuksia ja perintäkirjeitä, mutta sillä ei ole valtaa ulosmitata palkkaa tai omaisuutta. Vasta Ulosottolaitos on se viranomainen, joka voi lainvoimaisen ulosottoperusteen nojalla ulosmitata velallisen tuloja, pankkitilin varoja tai omaisuutta. Ulosotto on siten perinnän viimeinen vaihe, johon päädytään, kun vapaaehtoinen maksaminen ja yksityinen perintä eivät ole tuottaneet tulosta.

Tässä mielessä Ulosottolaitos Suomessa toimii koko luottoyhteiskunnan viimesijaisena takaajana, jonka turvin velkoja voi luottaa tuomioon kirjatun saatavan perittävyyteen.

Ulosottolaitos Suomessa toimii koko maan alueella yhtenäisin käytännöin ja on yksittäisissä ulosottoasioissa riippumaton: ratkaisut tehdään lain perusteella ilman ulkopuolista ohjausta, vaikka laitoksen hallinnollinen ohjaus kuuluukin oikeusministeriölle. Riippumattomuus on velallisen oikeusturvan kannalta keskeistä, sillä se takaa, että kaikkia kohdellaan samojen sääntöjen mukaan asuinpaikasta tai velkojan asemasta riippumatta. Valtaosa ulosoton asiakkaista on yksityishenkilöitä, mutta perintä koskee myös yrityksiä ja muita yhteisöjä.

Lähde: Ulosottolaitos; ulosottokaari 705/2007, Finlex

Vuoden 2020 rakenneuudistus ja nykyinen organisaatio

Ulosottolaitos Suomessa sai nykyisen valtakunnallisen muotonsa 1. joulukuuta 2020. Sitä ennen ulosottotoiminta oli jakautunut 22 erilliseen ulosottovirastoon, joiden toimintatavat, resurssit ja tehokkuus vaihtelivat alueittain. Uudistusta valmisteltiin vuosina 2014–2018 osana laajempaa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, ja sitä koskeva laki hyväksyttiin 19.6.2019. Vuoden 2020 rakenneuudistus oli yksi 2000-luvun merkittävimmistä oikeushallinnon uudistuksista.

Uudistuksessa entiset ulosottovirastot ja niitä ohjannut Valtakunnanvoudinvirasto lakkautettiin, ja niiden tehtävät koottiin yhden valtakunnallisen viraston vastuulle. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa käytännöt, tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa palvelun saatavuutta koko maassa. Yhden viraston malli mahdollisti tehtävien keskittämisen sinne, missä ne hoituvat tehokkaimmin, sekä alueellisten erojen tasaamisen velallisten kohtelussa. Yhden viraston malli antoi Ulosottolaitos Suomessa -viranomaiselle paremmat mahdollisuudet ohjata työtä valtakunnallisesti ja levittää hyviä käytäntöjä alueelta toiselle.

Laitosta johtaa valtakunnanvouti, joka vastaa toiminnan strategisesta johtamisesta, resurssien kohdentamisesta ja yhteistyöstä oikeusministeriön kanssa. Perintätyö jakautuu neljään kokonaisuuteen: perustäytäntöönpanoon (PETO), laajaan täytäntöönpanoon, erityistäytäntöönpanoon (ERTO) ja keskushallintoon. Alueellisesti työtä johtavat johtavat kihlakunnanvoudit ja kihlakunnanvoudit, ja heidän alaisinaan toimivat ulosottoylitarkastajat ja ulosottotarkastajat. Ahvenanmaalla toimii oma ulosottoviranomaisensa, joka kuuluu hallinnollisesti Länsi-Suomen laajan täytäntöönpanon yhteyteen.

Uudistuksen myötä sähköinen asiointi laajeni, automaation osuus kasvoi ja velallisen tietojen haku viranomaisrekistereistä nopeutui. Tämä näkyy tehokkuudessa: vuonna 2025 peritty euro maksoi Ulosottolaitokselle vain noin 8 senttiä, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellisen alhainen luku. Samalla toimipaikkakäyntien määrä on vähentynyt, kun valtaosa velallisista hoitaa asiansa verkossa tai puhelimitse. Sähköistyminen on tehnyt Ulosottolaitos Suomessa -viranomaisen palvelusta nopeampaa ja monelle velalliselle helpommin saavutettavaa.

Ulosottomiehestä ulosottotarkastajaksi – virkanimikkeen muutos

Vuoden 2020 rakenneuudistuksessa uudistettiin myös ulosoton virkanimikkeistö. Siirtymä ulosottomiehestä ulosottotarkastajaksi tarkoitti, että aiemmista kihlakunnanulosottomiehistä tuli ulosottoylitarkastajia ja perustäytäntöönpanon tehtäviä hoitavista virkamiehistä ulosottotarkastajia. Vanhasta maakunnanulosottomiehen nimikkeestä luovuttiin kokonaan. Velallisen näkökulmasta tämä näkyy siinä, että omaa asiaa hoitavaa virkamiestä kutsutaan nykyään ulosottotarkastajaksi tai ulosottoylitarkastajaksi. Itse perintätyö ei muuttunut, vaikka nimike vaihtui, ja Ulosottolaitos Suomessa jatkoi tehtäviään katkeamatta.

On hyvä huomata, että muutos ulosottomiehestä ulosottotarkastajaksi koski nimenomaan virkanimikettä, ei toimivaltaa. Sana ulosottomies esiintyy edelleen ulosottokaaressa lakiteknisenä käsitteenä, joka viittaa asiaa hoitavaan vastaavaan virkamieheen. Käytännössä vastaavana ulosottomiehenä toimii kihlakunnanvouti yhdessä hänen alaisuudessaan toimivan ulosottoylitarkastajan tai ulosottotarkastajan kanssa, ja heillä on lain mukaan sama toimivalta kuin aiemmilla ulosottomiehillä. Koko virkahierarkia muodostuu ylimpänä valtakunnanvoudista ja apulaisvaltakunnanvoudista, sitten johtavista kihlakunnanvoudeista ja kihlakunnanvoudeista sekä heidän alaisinaan ulosottoylitarkastajista ja ulosottotarkastajista.

Nimikemuutoksen taustalla oli pyrkimys nykyaikaistaa virkanimikkeitä ja luopua sukupuolittuneesta mies-päätteestä. Uudistus istuu osaksi laajempaa julkishallinnon kielen selkeyttämistä. Vaikka termi ulosottomies elää yhä lakitekstissä ja arkikielessä, virallinen virkanimike on siis nykyään ulosottotarkastaja.

Lähde: Ulosottolaitos; ulosottokaari 705/2007, 1 luku

Ulosoton tehtävät – mitä Ulosottolaitos käytännössä tekee

Ulosoton tehtävät muodostuvat neljästä pääalueesta, joista selvästi suurin on rahasaatavien perintä. Käytännön työ kattaa kuitenkin useita erilaisia täytäntöönpanon muotoja:

• Rahasaatavien perintä. Palkan, eläkkeen ja muun toistuvaistulon ulosmittaus, pankkitilien varojen ulosmittaus sekä irtaimen ja kiinteän omaisuuden ulosmittaus ja myynti. Tämä muodostaa valtaosan koko laitoksen työstä ja perintätuloksesta.
• Häädöt. Velvoitteet luovuttaa toisen hallintaan huoneisto tai kiinteistö silloin, kun siitä on annettu tuomioistuimen päätös.
• Lapsen huolto ja tapaamisoikeus. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano. Volyymiltään pieni mutta inhimillisesti vaativa tehtävä, jossa korostuvat lapsen etu ja yhteistyö sosiaalitoimen kanssa.
• Turvaamistoimet. Takavarikkojen ja vakuustakavarikkojen täytäntöönpano oikeudenkäynnin tueksi, jotta omaisuus ei katoa kesken prosessin.

On olennaista ymmärtää, mitä ulosoton tehtävät eivät kata. Ulosottolaitos ei ratkaise, onko velka oikea tai oikeansuuruinen – se kysymys kuuluu tuomioistuimelle tai perustuu suoraan ulosottokelpoiseen julkiseen saatavaan. Ulosottolaitos panee päätöksen täytäntöön, mutta ei ole velkasuhteen osapuoli eikä toimi velkojan asiamiehenä.

Näin laajat ulosoton tehtävät tekevät Ulosottolaitos Suomessa -viranomaisesta keskeisen osan oikeusvaltion toimintaa: ilman toimivaa ja puolueetonta täytäntöönpanoa tuomioistuinten päätökset jäisivät usein vaille käytännön merkitystä, eikä velkoja voisi luottaa saatavansa perimiseen.

Ulosottolaitoksen toiminta lukuina 2025

Ulosottolaitoksen toiminta tuotti vuonna 2025 ennätykselliset 1,477 miljardia euroa perittyjä saatavia, mikä oli noin 19 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tästä summasta noin 53 prosenttia kertyi velallisten toistuvaistulojen ulosmittauksesta: palkan ja eläkkeen osuus oli yhdessä 39 prosenttia ja elinkeinotulon 14 prosenttia. Ulosottomyyntien osuus tuloksesta oli noin 9 prosenttia, ja julkisoikeudellisia saatavia – maksamattomia veroja, sakkoja ja muita maksuja – kertyi yhteensä 464 miljoonaa euroa.

Volyymistä kertovat myös muut luvut: vuonna 2025 ulosotossa oli yhteensä yli 600 000 eri velallista, ja heistä valtaosa oli yksityishenkilöitä. Maksukieltoja annettiin 364 298 ja maksusuunnitelmia tehtiin 7 013. Suuri osa asioista päättyy varattomuusesteeseen, mikä tarkoittaa, ettei velalliselta löydy ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta. Tämä kuvaa hyvin ulosottolaitoksen toiminta-arjen todellisuutta: kaikkea velkaa ei yksinkertaisesti saada perittyä.

Tehokkuudeltaan ulosottolaitoksen toiminta on eurooppalaisessa vertailussa huippuluokkaa. Tämä perustuu automaation laajaan käyttöön, sähköiseen tiedonvaihtoon työnantajien ja eläkelaitosten kanssa sekä viranomaisrekisterien yhteiskäyttöön, jonka ansiosta velallisen tulot ja omaisuus selviävät yleensä minuuteissa ilman erillisiä selvityspyyntöjä. Samalla ulosotossa olevan kokonaisvelan määrä on miljardeja euroja, ja yhtä velallista kohti vireillä on usein useita eri asioita. Nämä mittakaavaluvut tekevät näkyväksi, miten laajaa ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä Ulosottolaitos Suomessa tekee päivittäin.

Ennakoiva talousneuvonta – uusi strateginen painopiste

Yksi 2020-luvun merkittävimmistä kehityssuunnista on ennakoivan talousneuvonnan vahvistuminen. Aiemmin viranomaistoiminta oli pääosin reaktiivista: velka perittiin tehokkaasti sen jo ollessa ulosotossa. Nyt tavoitteena on myös ehkäistä ylivelkaantumista ennalta. Vuonna 2025 Ulosottolaitos järjesti 730 ennakoivaa neuvontatilaisuutta, joihin osallistui yhteensä yli 37 000 henkilöä. Ulosottolaitos Suomessa on siten ottanut aiempaa aktiivisemman roolin velkaongelmien ennaltaehkäisyssä, ei pelkästään jo syntyneiden velkojen perinnässä.

Painopiste on erityisesti nuorissa. Alle 29-vuotiaat ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset muodostivat 54 prosenttia osallistujista, ja nuorten osallistujamäärä kasvoi 43 prosenttia edellisvuodesta. Yhteistyö talous- ja velkaneuvonnan kanssa on tiivistynyt, ja oppilaitosvierailuista on tullut säännöllinen osa toimintaa. Tavoitteena on tunnistaa velkaongelmat ennen kuin ne kasvavat ulosottoasioiksi.

Laajemmin Ulosottolaitos tavoitti sidosryhmäyhteistyössään vuonna 2025 noin 25 500 kansalaista ja yli 12 000 sidosryhmien edustajaa, kuten velkaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä ja opettajia. Erityisteemoina olivat häätöjen ennalta ehkäiseminen ja nuorten ylivelkaantumisen estäminen. Ajatuksena on, että oikea-aikainen neuvonta tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin ulosottoon päätyminen, vaikka pelkkä neuvonta ei yksin riitäkään jo syvälle velkaantuneiden auttamiseen.

Erityistäytäntöönpano ja kansainväliset pakotteet

Ulosottolaitoksen sisällä toimii erityistäytäntöönpanon yksikkö eli ERTO. Sen tehtävänä on paljastaa monimutkaisia varallisuusjärjestelyitä, joissa tavallinen perintä ei riitä – esimerkiksi tilanteita, joissa velallinen on siirtänyt omaisuuttaan läheisille tai yhtiöjärjestelyihin, hyödyntänyt offshore-yhtiöitä tai muuten kätkenyt varojaan velkojien ulottumattomiin.

Yksikön perintätulos oli vuonna 2025 noin 166 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2024 oli noin 30 ja vuonna 2023 noin 36 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 lukuun vaikutti yksittäinen yli 130 miljoonan euron tilitys, mutta ilman sitäkin tulos olisi ollut noin 36 miljoonaa. Erityistäytäntöönpano on alue, jolla Ulosottolaitos Suomessa kohtaa kaikkein vaativimmat ja taloudellisesti merkittävimmät perintätilanteet.

Yksikkö käsitteli vuonna 2025 noin 250 velallista, ja selvitettävien määrä kasvoi noin 18 prosenttia. Nämä tapaukset ovat tyypillisesti suuria ja kohdistuvat suurvelallisiin, joiden osuus kokonaisvelasta on huomattava. Yhden ERTO-tapauksen tulos voi vastata satojen tavanomaisten ulosottotapausten yhteisvolyymia, joten yksikön merkitys on selvästi sen velallismäärää suurempi.

Vuonna 2022 laitokselle tuli uusi tehtäväkokonaisuus: kansainvälisten pakotteiden täytäntöönpano. EU:n ja YK:n pakotepäätösten nojalla jäädytetään pakotelistalle asetettujen henkilöiden ja yhteisöjen varoja Suomessa. Venäjän hyökkäyssodan alettua vuonna 2022 vireille tuli yli 1 500 uutta pakotevastaajaa; vuonna 2025 uusia tuli 684. Tehtävä on muuttanut merkittävästi sitä, millaista osaamista erityistäytäntöönpanossa tarvitaan, ja se on tuonut Ulosottolaitokselle aiempaa kansainvälisemmän roolin.

Ulosottolaitos uudistus 2024 – mistä on kyse?

Hakusanalla ulosottolaitos uudistus 2024 etsitään usein tietoa siitä, mikä ulosotossa on muuttumassa. Tällöin on syytä erottaa kaksi eri asiaa toisistaan. Ulosottolaitos Suomessa sai nykyisen organisaationsa jo vuoden 2020 rakenneuudistuksessa, joten itse viranomaisrakennetta tai virkanimikkeitä ei uudistettu vuonna 2024 – siirtyminen yhden valtakunnallisen viraston malliin tapahtui 1.12.2020.

Vuonna 2024 käynnissä oli sen sijaan lainsäädännön uudistus. Oikeusministeriö asetti tammikuussa 2024 ulosottosääntelyn kehittämistä valmistelevan työryhmän, jonka toimikausi oli 12.1.2024–31.1.2025. Sen tehtävänä oli uudistaa tulojen ulosmittauksen säännökset nykyistä yksinkertaisemmiksi ja yhdenmukaistaa sosiaaliturvaetuuksien ulosmittausta niin, ettei eri etuuslajeja kohdella ilman perustetta eri tavoin. Kun puhutaan termillä ulosottolaitos uudistus 2024, viitataan käytännössä juuri tähän valmistelutyöhön, joka tähtää vuonna 2028 voimaan tulevaan uudistukseen.

Tuleva uudistus koskee kolmea isoa teemaa. Ensinnäkin tulojen ulosmittauksen porrastettuja laskentasääntöjä halutaan yksinkertaistaa, jotta laskenta olisi velalliselle ja palkanlaskennalle selkeämpää. Toiseksi pohditaan vapaakuukausijärjestelmän uudistamista, mahdollisesti tasaisempaan ulosmittaukseen siirtymistä. Kolmanneksi selvitetään varojen kohdentamissääntöä: nykyisin peritty suoritus kohdistuu ensin korkoihin ja kuluihin, ja muutoksella varat voitaisiin kohdentaa ensisijaisesti pääomalle, jolloin pitkään ulosotossa olleen velka todella lyhenisi ja niin sanottu ulosottokierre katkeaisi.

Samaan ajankohtaan liittyy myös suojaosuus: vuoden 2023 väliaikainen tasokorotus säädettiin pysyväksi vuoden 2024 alusta. Kokonaisuutena ulosottolaitos uudistus 2024 -keskustelu koskee siis sääntöjä ja velallisen asemaa, ei viraston organisaatiota – se uudistettiin jo vuonna 2020. Lopulliset muutokset jäävät eduskunnan päätettäväksi, mutta suunta on selvästi velallisen aseman parantamisen puolella. Tällä hetkellä Ulosottolaitos Suomessa toimii kuitenkin voimassa olevan lain mukaan, ja muutokset astuvat voimaan vasta eduskunnan hyväksyttyä ne.

Lähde: Oikeusministeriö, hanke OM155:00/2023 (Ulosottosääntelyn kehittäminen); mietintöjä ja lausuntoja 2025:11

Vuosien 2025–2026 järjestelmävirhe

Vuoden 2025 lopulla ja 2026 alussa Ulosottolaitoksen järjestelmässä havaittiin virhe, joka vaikutti tuhansien velallisten luottotietoihin ja maksuhäiriömerkintöihin. Yhteensä 9 803 velallisen tiedot olivat päivittyneet luottotietorekistereihin virheellisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi varattomuusesteen olisi pitänyt poistaa merkintä, mutta automaatio teki päinvastaisen merkinnän. Virheen havaitsemisen jälkeen laitos käynnisti laajan oikaisuoperaation, jossa virheelliset merkinnät korjattiin ja vahinkoa kärsineiden tiedot oikaistiin.

Velallisen kannalta luottotietojen virheellinen merkintä voi estää asuntolainan, vuokrasopimuksen tai jopa työpaikan saamisen, joten oikaisun nopeus on tärkeää. Tapaus on esimerkki siitä, miten viranomaisautomaatio voi tuottaa massamittaisia virheitä – mutta myös siitä, miten ne voidaan järjestelmällisesti korjata. Samalla se nosti laajemman kysymyksen siitä, kuinka tarkkaan automaattisia päätöksiä tulee valvoa ja millaisia oikeussuojakeinoja velallisella on, kun virhe paljastuu vasta jälkikäteen.

Tapaus muistutti, että myös Ulosottolaitos Suomessa voi erehtyä, minkä vuoksi nopeat oikaisukeinot ovat velallisen kannalta ratkaisevia.

Kustannustehokkuus ja palveluiden saatavuus

Ulosottolaitos Suomessa kuuluu Euroopan tehokkaimpiin perintäviranomaisiin. Vuonna 2025 peritty euro maksoi vain noin 8 senttiä, kun tavoitteena oli 10 senttiä. Tehokkuuden taustalla ovat automaation laaja käyttö, sähköinen tiedonvaihto työnantajien ja eläkelaitosten kanssa sekä viranomaisrekisterien yhteiskäyttö, jonka ansiosta velallisen tulot ja omaisuus selviävät yleensä minuuteissa.

Palvelussa on tapahtunut selvä siirtymä sähköiseen asiointiin. Toimipaikkakäyntien määrä on vähentynyt, ja suuri osa asioinnista hoituu verkkopalvelussa, puhelimitse tai postitse. Tämä on parantanut palvelun saatavuutta erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla. Samalla on huolehdittava niistä, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja: chat, takaisinsoitto, suomi.fi-viestit ja perinteinen postikäsittely toimivat rinnakkain. Vuonna 2026 toiminnan tehokkuus, ennakoiva neuvonta ja velallisen oikeusturva ovat samanaikaisesti viranomaisen kehittämisen ytimessä.

Tasapaino tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä on jatkuva tavoite Ulosottolaitos Suomessa -viranomaisen toiminnassa.

Velallisen oikeudet ja muutoksenhaku

Ulosottolaitos Suomessa on velvollinen kohtelemaan velallista asianmukaisesti, puolueettomasti ja huolellisesti. Velallisella on oikeus saada tieto kaikista häntä koskevista ulosottotoimista, niiden perusteista ja kertyneiden varojen jakamisesta. Tämä avoimuus on osa velallisen oikeusturvaa, eikä ulosmittausta saa toimittaa laajemmin kuin velkojan saatavan perimiseksi on tarpeen.

Viranomaisena laitos on sidottu hallintolain ja ulosottokaaren periaatteisiin, joten sen on perusteltava ratkaisunsa ja kohdeltava asianosaisia tasapuolisesti. Velallisella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa sekä saada jäljennökset itseään koskevista asiakirjoista. Nämä takeet erottavat viranomaisperinnän yksityisestä perinnästä, jossa velallisen oikeussuoja on toisenlainen.

Jos velallinen katsoo ulosoton toimen virheelliseksi, hän voi ensin pyytää ulosottotarkastajalta itseoikaisua. Ellei asia korjaannu, ulosottotoimesta voi valittaa käräjäoikeuteen ulosottovalituksella. Käytännön apua ja neuvoja kannattaa hakea talous- ja velkaneuvonnasta, joka on velalliselle maksutonta ja jota saa oikeusaputoimistojen kautta. Velkaongelmien syvetessä voi olla aiheellista selvittää myös yksityishenkilön velkajärjestelyn mahdollisuus. Näitä oikeuksia käyttämällä velallinen voi varmistaa, että Ulosottolaitos Suomessa noudattaa lakia ja hyvää hallintotapaa juuri hänen kohdallaan.

Velallisen toimeentuloa turvaavat suojaosuus, joka jätetään aina käyttöön, sekä mahdollisuus hakea vapaakuukausia, jolloin tuloista ei tiettynä kuukautena ulosmitata mitään. Nämä mekanismit varmistavat, että ulosotto ei vie velalliselta välttämätöntä elämiseen tarvittavaa rahaa. Suojaosuus on yksi konkreettisimmista tavoista, joilla Ulosottolaitos Suomessa turvaa velallisen perustoimeentulon kaikissa tilanteissa.

Ulosoton suojaosuus 2026

Suojaosuus on oikeusministeriön asetuksella vahvistettu vähimmäismäärä, joka velalliselle jätetään toimeentuloa varten. Ulosottolaitos laskee suojaosuuden automaattisesti palkanmaksukauden päivien mukaan; kuukausipalkalla päiviä on aina 30. Vuonna 2026 yksin asuvan velallisen suojaosuus on 33,03 euroa päivässä ja jokaisesta huollettavasta korotetaan 9,65 euroa päivässä.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivillä (kuukausi = 30 päivää). Lähde: oikeusministeriön asetus.

Suojaosuuden ylittävästä tulosta ulosmitataan porrastetusti: tulorajaulosmittauksessa kaksi kolmasosaa suojaosuuden ylittävästä osasta ja suuremmilla tuloilla kolmasosa koko nettopalkasta, kuitenkin enintään puolet palkasta. Näin Ulosottolaitos Suomessa varmistaa, että pienituloisilta ulosmitataan vähemmän. Elatusapuvelat ja muut etuoikeutetut saatavat peritään muita ankarammin, ja omaisuuden ulosmittauksessa noudatetaan järjestystä, jossa rahavarat ja palkka tulevat ennen irtainta ja viimeisenä asunto.

Usein kysytyt kysymykset ulosottolaitoksesta

Kokosimme yleisimmät kysymykset Ulosottolaitoksen toiminnasta lyhyine vastauksineen. Vastaukset auttavat hahmottamaan, miten Ulosottolaitos Suomessa toimii ja mitä oikeuksia velallisella on.

• Mikä Ulosottolaitos on? Ulosottolaitos Suomessa on oikeusministeriön alainen valtakunnallinen viranomainen, joka panee täytäntöön tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätökset eli käytännössä perii erääntyneitä velkoja.
• Milloin Ulosottolaitos perustettiin? Nykymuotoinen valtakunnallinen Ulosottolaitos aloitti 1.12.2020, kun aiemmat 22 ulosottovirastoa ja Valtakunnanvoudinvirasto yhdistettiin yhdeksi virastoksi.
• Mitä tarkoittaa siirtymä ulosottomiehestä ulosottotarkastajaksi? Vuoden 2020 uudistuksessa virkanimikkeet muuttuivat: entisistä kihlakunnanulosottomiehistä tuli ulosottoylitarkastajia ja perustäytäntöönpanon hoitajista ulosottotarkastajia. Muutos koski nimikettä, ei toimivaltaa.
• Onko tulossa ulosottolaitos uudistus 2024? Viraston organisaatio uudistettiin jo vuonna 2020. Vuonna 2024 valmisteltiin lainsäädännön uudistusta, joka yksinkertaistaa tulojen ulosmittausta ja tulee voimaan tavoitteen mukaan vuonna 2028.
• Mikä on ero ulosottoviranomaisen ja perintätoimiston välillä? Perintätoimisto hoitaa vapaaehtoista perintää ja lähettää perintäkirjeitä. Vain Ulosottolaitos voi viranomaisena ulosmitata palkkaa, eläkettä tai omaisuutta lainvoimaisen ulosottoperusteen nojalla.
• Paljonko suojaosuus on vuonna 2026? Yksin asuvan velallisen suojaosuus on 33,03 euroa päivässä eli 990,90 euroa kuukaudessa, ja jokaisesta huollettavasta korotetaan 9,65 euroa päivässä.
• Mitä ulosoton tehtäviin kuuluu? Ulosoton tehtävät kattavat rahasaatavien perinnän, häädöt, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpanon sekä turvaamistoimet.

Ilmaiset laskurit

Laske oma tilanteesi näillä ilmaisilla laskureilla. Kaikki luvut perustuvat vuoden 2026 virallisiin suojaosuuksiin. Ne soveltavat samoja laskentasääntöjä, joita Ulosottolaitos Suomessa käyttää virallisessa ulosmittauksessa.

Oppaat ulosottolaitoksen toimintaan

Käytännön oppaat Ulosottolaitoksen eri prosesseihin ja tilanteisiin: