Ulosotto Suomessa – velallisen täysopas

Mitä ulosotto on – velallisen näkökulma

Kun puhutaan siitä, mitä ulosotto on, kyse on Suomessa vakiintuneesta julkisesta menettelystä, jossa valtio panee täytäntöön tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätökseen perustuvan maksuvelvoitteen. Tavallisin tilanne on, että velkoja on saanut käräjäoikeudesta yksipuolisen tuomion tai vahvistetun maksumääräyksen eikä velallinen ole maksanut velkaansa määräajassa. Tällöin velkoja toimittaa ulosottohakemuksen Ulosottolaitokselle, joka käynnistää perintätoimet velallisen tulojen ja omaisuuden suhteen.

Ulosotossa ei siis lähtökohtaisesti enää tutkita velan oikeellisuutta – riita-asia on ratkaistu jo aiemmin.

Ymmärtääksesi paremmin, mitä ulosotto on käytännössä, sen ydin näkyy palkkapussissa: työnantaja, eläkelaitos tai pankki saa virallisen ilmoituksen tilittää osa palkasta tai eläkkeestä suoraan ulosottoon. Vuonna 2025 ulosotossa asioi 608 363 eri velallista, ja samanaikaisesti jossakin ajankohdassa ulosotossa oli keskimäärin noin 269 000 henkilöä tai yritystä.

Ulosottoon päätyminen ei kuitenkaan ole pysyvä tila – samana vuonna kymmenet tuhannet velalliset myös selvittivät velkansa pois ulosotosta joko maksamalla, vapaaehtoisilla järjestelyillä tai velkajärjestelyn kautta.

Olennainen periaate on, että velalliselle jätetään aina toimeentuloa varten suojaosuus, joka vuonna 2026 on 33,03 € päivässä eli 990,90 € kuukaudessa yksin asuvalle ja kasvaa jokaisen huollettavan myötä 9,65 € päivässä. Suojaosuus ei ole sosiaaliturvan vähimmäistaso vaan ulosoton sisäinen vähimmäisturva, johon ulosmittaus ei ulotu lainkaan. Tämän lisäksi laki suojaa tiettyä omaisuutta täysin ulosmittaukselta: tavanomaista koti-irtaimistoa, kohtuullista työvälineistöä, lapsen tarpeisiin liittyvää omaisuutta ja erityisen henkilökohtaisia esineitä.

Ulosotto Suomessa on kansainvälisesti vertaillen tehokas ja pitkälle automatisoitu järjestelmä. Se eroaa monen muun maan mallista siinä, että perintä hoidetaan keskitetysti valtion Ulosottolaitoksen kautta eikä hajautetusti yksityisten perintätoimistojen voimin. Velalliselle tämä tarkoittaa selkeitä, koko maassa yhdenmukaisia sääntöjä riippumatta asuinpaikasta. Samalla se tarkoittaa, ettei velkaa voi paeta paikkakuntaa vaihtamalla: tulorekisteri, verotiedot ja muut viranomaisrekisterit kulkevat ulosoton käytettävissä reaaliaikaisesti, ja perintä jatkuu siitä mihin se jäi.

Ulosotto Suomessa koskettaa siis hyvin laajaa joukkoa: palkansaajia, eläkeläisiä, yrittäjiä ja työttömiä. Juuri siksi on hyödyllistä tuntea perusasiat – suojaosuus, omaisuuden suoja ja omat oikeudet – jo ennen kuin maksuvaikeudet kärjistyvät.

Kuinka ulosottoon päätyy

Kysymys siitä, kuinka ulosottoon päätyy, on ennen kaikkea kysymys maksamatta jääneestä laskusta. Polku alkaa lähes aina samalla tavalla: lasku tai velka erääntyy, siitä lähetetään maksumuistutus ja sen jälkeen perintäkirje. Jos maksua ei tämänkään jälkeen kuulu, saatava etenee joko suoraan ulosottoon tai tuomioistuimen kautta riippuen siitä, minkä tyyppisestä velasta on kyse.

Se, kuinka ulosottoon päätyy, riippuu siis ratkaisevasti velan luonteesta. Yksityisoikeudellinen velka – kuten kulutusluotto, pikavippi tai puhelinlasku – vaatii ensin käräjäoikeuden tuomion ennen kuin se voidaan panna ulosottoon. Julkisoikeudellinen saatava sen sijaan, kuten vero, sakko tai pysäköintivirhemaksu, siirtyy ulosottoon ilman erillistä tuomiota. Tämä ero selittää, miksi monet pienetkin julkiset maksut päätyvät yllättävän nopeasti ulosottoon, kun taas yksityinen velka kulkee pidemmän tien.

Kun saatava on tullut vireille, velalliselle lähetetään vireilletuloilmoitus, jossa kerrotaan velkojan nimi, velan määrä ja maksuohjeet. Tästä eteenpäin prosessi etenee systemaattisesti tulojen ja omaisuuden selvittämisen kautta. Tärkeää on tietää, että ulosottoon päätyminen ei tarkoita kaiken menettämistä: suojaosuus ja vapaakuukaudet turvaavat toimeentulon, ja velalliselle jää aina oikeus hakea helpotuksia omaan tilanteeseensa.

Monelle yllätys on, kuinka nopeasti tilanne etenee julkisen maksun kautta. Ulosotto Suomessa etenee suuressa osassa uusista asioista juuri tällaisten pienten, automaattisesti etenevien julkisten saatavien kautta – ei suurten lainojen. Tämän vuoksi jo ensimmäiseen maksumuistutukseen kannattaa reagoida heti: jokainen vaihe maksumuistutuksesta perintäkirjeen kautta ulosottoon kasvattaa loppusummaa viivästyskorkoineen ja perintä- tai oikeudenkäyntikuluineen. Pienestä laskusta voi näin kasvaa moninkertainen velka jo ennen kuin se on edes ulosotossa.

Ulosotto Suomessa ei käynnisty yllättäen ilman varoitusta. Sitä edeltää aina vähintään erääntynyt lasku, maksumuistutus ja perintävaihe, joiden aikana velan voi useimmiten vielä hoitaa ennen kuin se siirtyy viralliseen ulosottoperintään.

Ulosoton tyypilliset velkalajit

Ulosoton tyypilliset velkalajit jakautuvat kahteen pääryhmään sen mukaan, tarvitaanko perintään tuomioistuimen tuomio vai ei. Tämä jako on velallisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää, sillä se selittää, miksi osa laskuista päätyy ulosottoon lähes automaattisesti.

Julkisoikeudelliset eli julkiset saatavat ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman käräjäoikeuden tuomiota. Niiden perijänä on julkisyhteisö – valtio, kunta, hyvinvointialue, seurakunta tai Kela – ja peruste löytyy laista verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007). Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksamaton parkkisakko tai terveyskeskuksen lasku voi siirtyä ulosottoon ilman, että asiaa käsitellään lainkaan tuomioistuimessa.

Juuri tämä automaattinen reitti tekee julkisoikeudellisista saatavista ulosoton suurimman yksittäisen ryhmän: vuonna 2025 Ulosottolaitos peri maksamattomia veroja, sakkoja ja muita julkisoikeudellisia maksuja yhteensä 464 miljoonaa euroa.

Suoraan ulosottoon ilman tuomiota

Ulosoton tyypilliset velkalajit, jotka ovat suoraan ulosottokelpoisia, kattavat suuren osan tavallisen ihmisen arjen julkisista maksuista:

• Verot ja veronluonteiset maksut sekä niiden viivästyskorot ja korotukset.
• Sakot sekä monet hallinnolliset seuraamusmaksut.
• Pysäköintivirhemaksut (parkkisakot) – nämä eivät ole rikosoikeudellisia, joten maksamatta jättämisestä seuraa vain ulosotto, viivästyskorko ja lopulta maksuhäiriömerkintä.
• Terveydenhuollon asiakasmaksut kuten terveyskeskus- ja sairaalamaksut (asiakasmaksulaki 17 §).
• Joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja ylikuormamaksut.
• Liikennevakuutusmaksut ja eräät muut lakisääteiset vakuutusmaksut.

Yksityisoikeudelliset saatavat sen sijaan vaativat aina käräjäoikeuden tuomion ennen ulosottoa. Näihin kuuluvat kulutusluotot, pikavipit, luottokorttivelat, puhelin- ja nettilaskut sekä yksityisen vuokranantajan vuokrarästit. Niiden tie ulosottoon on pidempi, mutta myös niiden määrä on suuri: kulutusluotot ja pikavipit ovat kasvaneet tasaisesti 2010-luvulta lähtien.

Miksi julkiset maksut päätyvät ulosottoon nopeasti

Suoran ulosottokelpoisuuden taustalla on tehokkuusajattelu: koska julkisyhteisön saatava perustuu jo lähtökohtaisesti viranomaisen päätökseen tai lakiin, sitä ei tarvitse erikseen vahvistaa tuomioistuimessa. Käytännössä maksamaton vero, parkkisakko tai sairaalamaksu voi siirtyä ulosottoon muutamassa kuukaudessa eräpäivän jälkeen.

Nämä saatavat myös vanhenevat lopullisesti viiden vuoden kuluessa maksuunpanovuotta seuraavan vuoden alusta, mikä tekee perinnästä tahdiltaan ripeää. Velallisen kannalta tämä on kaksiteräinen asia: pieni lasku päätyy ulosottoon nopeasti, mutta toisaalta julkinen velka ei jää roikkumaan loputtomiin.

Omana ryhmänään ulosoton tyypillisistä velkalajeista erottuvat vielä elatusapuvelat, jotka ulosottokaaressa on määritelty etuoikeutetuiksi saataviksi. Niiden perinnässä voidaan poiketa tavanomaisesta suojaosuudesta ja vapaakuukausista, joten elatusapuvelallisen tilanne on usein tiukempi kuin tavallisen kulutusluottovelallisen, vaikka euromääräinen velka olisi pienempi.

Velkalajien tunteminen auttaa ennakoimaan, miten oma tilanne etenee. Ulosotto Suomessa kohtelee eri saatavia eri tavoin: julkisoikeudelliset etenevät nopeasti mutta ovat usein pieniä, kun taas yksityisoikeudelliset vaativat tuomion mutta voivat olla huomattavasti suurempia. Useimmilla ulosottovelallisilla on samanaikaisesti molempia velkalajeja, mikä tekee kokonaiskuvan hahmottamisesta tärkeää oman talouden hallinnan kannalta.

Ulosoton velkajakauma 2025 – pienistä veloista suurvelkoihin

Ulosoton velkajakauma 2025 paljastaa yhden järjestelmän vähiten ymmärretyistä piirteistä: velallisten taloudellisten tilanteiden valtavan hajonnan. Vuonna 2025 perittävänä oli yhteensä 7,3 miljardia euroa ulosottovelkaa, mutta tämä summa jakautuu hyvin epätasaisesti. Noin 27 prosenttia velallisista on ulosotossa alle 500 euron velan vuoksi ja yhteensä jopa 35 prosentilla velka jää alle 1 000 euron. Toisin sanoen joka kolmas ulosoton asiakas on siellä summan takia, joka monelle kotitaloudelle vastaa yhden kuukauden ruokakustannuksia.

Toisessa ääripäässä ovat suurvelalliset. Heitä on noin 15 prosenttia kaikista velallisista, mutta heidän osuutensa kokonaisvelasta on lähes 80 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti pitkään yritystoimintaa harjoittaneet velalliset, kiinteistö- ja asuntovelkaiset sekä yksittäisissä tapauksissa rikosperusteiset korvausvelvolliset.

Kolmas tunnistettava ryhmä on niin sanottu keskimäärin velkaantunut, jolla on useita kymmeniä tuhansia euroja velkaa jakautuneena kulutusluottoihin, verovelkoihin, vakuutusmaksuihin, vuokrarästeihin ja perintätoimistojen siirtämiin saataviin. Vuoden 2024 lopun aineistossa yksittäisellä velallisella oli ulosotossa keskimäärin 7,3 vireilläolevaa asiaa ja avoinna velkaa noin 29 000 euroa.

Tämä jakauma selittää myös, miksi pelkkä suurten velkojen tarkastelu johtaa harhaan. Suurin osa velallisista on tavallisia palkansaajia, eläkeläisiä ja pienyrittäjiä, joiden taloustilanne on kompastunut yhden tai kahden maksamattoman laskun kautta laajempaan rästikierteeseen. Korkokulut, perintäkulut ja viivästysseuraamukset moninkertaistavat alkuperäisen velan nopeasti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama järjestelmä käsittelee samaan aikaan opiskelijan muutaman sadan euron maksamatonta laskua ja konkurssin tehneen yrittäjän satojen tuhansien eurojen velkavastuuta. Tilastojen valossa tavallisin ulosottovelallinen on kuitenkin lähempänä ensin mainittua: pieni- tai keskituloinen palkansaaja tai eläkeläinen, jonka talous on järkkynyt elämäntilanteen muutoksessa, kuten työttömyyden, sairauden tai avioeron seurauksena. Tämä on tärkeä muistaa, kun mietitään, keitä ulosotto Suomessa todella koskettaa.

Ulosoton velkajakauma 2025 kertoo siis ennen kaikkea siitä, että ulosotto on tavallisten ihmisten asia – ei vain suurvelallisten ongelma.

Ulosottomenettelyn vaiheet velallisen näkökulmasta

Ulosottoprosessi etenee Suomessa varsin systemaattisesti, vaikka yksittäisen velallisen tilanteessa vaiheet voivat näyttää sekavilta. Ensimmäinen vaihe on tyypillisesti perintäkirje, jonka lähettää joko alkuperäinen velkoja tai perintätoimisto. Mikäli maksua ei tule, asia etenee tuomioistuimen yksipuolisen tuomion kautta ulosottohakemukseksi. Velalliselle lähetetään tällöin vireilletuloilmoitus, jossa kerrotaan velkojan nimi, velan määrä ja maksuohjeet.

Toisessa vaiheessa Ulosottolaitos selvittää velallisen tulot ja omaisuuden. Tämä tapahtuu pääosin automaattisesti viranomaisrekistereistä: tulorekisteri, verohallinnon tiedot, ajoneuvorekisteri, lainhuutorekisteri ja pankkitilien saldotiedot ovat ulosottotarkastajan käytettävissä. Mikäli velallisella on säännöllistä toistuvaistuloa, annetaan työnantajalle tai eläkelaitokselle maksukielto.

Vuonna 2025 maksukieltoja annettiin yhteensä 364 298 kappaletta. Tämä on selvästi yleisin perintämuoto, ja se selittää, miksi 53 prosenttia koko perintätuloksesta kertyy nimenomaan toistuvaistuloista – palkasta ja eläkkeestä yhdessä 39 prosenttia ja elinkeinotulosta 14 prosenttia.

Kolmas vaihe käynnistyy, jos toistuvaistuloa ei ole tai se ei riitä. Tällöin selvitetään omaisuus: ensin rahavarat ja saatavat, sitten irtain omaisuus ja viimeisenä kiinteistöt ja asunto-osakkeet. Realisoitavaksi otetun omaisuuden myynti tapahtuu pääsääntöisesti huutokaupalla tai vapaalla myynnillä. Mikäli velalliselta ei löydy ulosmitattavaa varallisuutta lainkaan, todetaan varattomuuseste. Tämä on käytännössä yleisin ratkaisu yksittäiselle asialle: vuonna 2025 varattomuusesteitä todettiin 873 940 kappaletta, eli 87 prosenttia kaikista esteistä johtui varattomuudesta.

Neljäs ja velallisen kannalta merkityksellisin vaihe on jatkomenettelyn valinta. Velkoja voi rekisteröidä varattoman saatavan passiivisaatavaksi enintään kahdeksi vuodeksi, jolloin perintä käynnistyy automaattisesti uudelleen, jos velalliselle ilmaantuu uutta omaisuutta tai tuloja.

Velallinen voi puolestaan hakea vapaakuukausia, lykkäystä tai pidempiaikaisessa tilanteessa käräjäoikeuden vahvistamaa velkajärjestelyä. Vuonna 2025 tehtiin enää 7 013 maksusuunnitelmaa, mikä on dramaattisen vähän verrattuna vuoden 2016 yli 21 000:een. Tämä kertoo siitä, että ulosotto on muuttunut yhä enemmän automaattiseksi prosessiksi.

Velallisen kannattaa muistaa, että jokaisessa vaiheessa on käytettävissä oikeussuojakeinoja. Ulosmittauspäätökseen voi hakea muutosta valittamalla, virheelliseksi katsotusta julkisesta saatavasta voi tehdä perustevalituksen, ja ulosottoviranomaisen omaa virhettä voidaan oikaista itseoikaisulla. Ulosotto Suomessa perustuu lakiin, joten myös viranomaisen on toimittava säännösten mukaan ja valvottava sekä velkojan että velallisen etua.

Ulosoton suojaosuus 2026

Ulosotto Suomessa turvaa velalliselle aina vähimmäistoimeentulon. Suojaosuus on rahamäärä, joka velalliselle jätetään ulosmittauksen jälkeen toimeentuloa varten. Vuonna 2026 velallisen suojaosuus on 33,03 € päivässä eli 990,90 € kuukaudessa. Jokainen huollettava henkilö nostaa suojaosuutta 9,65 € päivässä (289,50 €/kk). Suojaosuudet perustuvat oikeusministeriön asetukseen, ja ne tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivillä (kuukausi = 30 päivää). Lähde: Oikeusministeriön asetus / Ulosottolaitos.

Suojaosuuden ylittävältä osalta ulosmittaus määräytyy porrastetusti. Jos nettotulo on enintään kaksinkertainen suojaosuuteen nähden, ulosmitataan kaksi kolmasosaa suojaosuuden ylittävästä osasta – tätä kutsutaan tulorajaulosmittaukseksi. Jos tulo on kaksin- tai nelinkertainen suojaosuuteen nähden, ulosmitataan yksi kolmasosa koko nettopalkasta. Tätä suuremmilla tuloilla osuus kasvaa portaittain, mutta enimmillään ulosmitataan puolet palkasta. Näin järjestelmä varmistaa, että käteen jää sitä suurempi osuus, mitä pienemmät tulot ovat.

Myös pankkitilillä olevia varoja koskee suojasääntö: ulosmittauksessa velalliselle jätetään tilille vähintään puolitoista kertaa suojaosuus eli noin 1 486 euroa kuukauden välttämättömiä menoja varten. Veronpalautus sen sijaan voidaan ulosmitata kokonaan. Suojaosuus turvaa siis sekä juoksevan toimeentulon palkasta että vähimmäismäärän tilivaroista – tämä on velallisen arjen kannalta yksi ulosoton tärkeimmistä turvista.

Ulosotto Suomessa – velallisen oikeudet ja helpotukset

Ulosotto Suomessa ei tarkoita, että velallinen jätetään yksin tilanteensa kanssa. Laki turvaa useita oikeuksia ja keinoja, joiden käyttäminen voi tehdä arjesta merkittävästi siedettävämmän ja auttaa pääsemään veloista lopulta kokonaan eroon. Näiden keinojen tunteminen on usein ratkaiseva ero sen välillä, jääkö velallinen jumiin vai pääseekö hän eteenpäin.

Tärkein turva on suojaosuus, joka jätetään aina toimeentuloa varten. Sen lisäksi pienituloinen velallinen saa lähtökohtaisesti kolme vapaakuukautta vuodessa, joiden aikana toistuvaistulosta ei ulosmitata mitään, ja neljännenkin painavasta syystä. Pidempiaikaisessa tilanteessa velallinen voi hakea maksusuunnitelmaa, lykkäystä tai käräjäoikeuden vahvistamaa velkajärjestelyä, jonka päätteeksi jäljelle jäävät velat voidaan poistaa kokonaan.

Ulosotto Suomessa toimii myös asiakkaan suuntaan: ulosottoviranomaiseen voi olla suoraan yhteydessä ja kysyä oman tilanteen vaihtoehdoista. Asiointi hoituu kätevästi sähköisesti Ulosottolaitoksen verkkopalvelussa, jossa näkee oman velkatilanteen ja voi esimerkiksi sopia maksuaikataulusta. Velan voi myös maksaa kokonaan pois milloin tahansa, jolloin ulosmittaus päättyy heti ja maksukielto työnantajalle peruuntuu.

Pisimmälle menevä keino on yksityishenkilön velkajärjestely, johon voi hakeutua, kun velkaantuminen on pysyvää eikä tilanne ratkea muilla keinoin. Käräjäoikeuden vahvistamassa maksuohjelmassa velallinen maksaa maksukykynsä mukaan tyypillisesti kolmen tai viiden vuoden ajan, minkä jälkeen jäljelle jäävät velat lakkaavat. Myös yrittäjälle on oma elinkeinonharjoittajan velkajärjestelynsä, jonka voi tietyin edellytyksin saada toimintaa lopettamatta. Velkajärjestely on monelle se piste, jossa pitkä velkakierre vihdoin katkeaa ja talous voi alkaa toipua puhtaalta pöydältä.

Ulosoton yhteiskunnallinen merkitys ja kehitys

Vuonna 2025 Ulosottolaitos peri velkoja yhteensä 1,477 miljardin euron arvosta, mikä on kaikkien aikojen ennätys ja noin 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Perityn euron kustannus oli vain 8 senttiä, mikä tekee ulosotosta yhden Suomen kustannustehokkaimmista viranomaisprosesseista.

Samaan aikaan velallisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa 600 000 rajan, eli noin joka kahdeksas täysi-ikäinen suomalainen asioi vuoden aikana ulosotossa. Nämä rinnakkaiset trendit kuvastavat suomalaisen talouden polarisaatiota: viranomaiskoneisto toimii tehokkaammin kuin koskaan, mutta yhä useampi kansalainen tarvitsee sen palveluita.

Kehityssuunta tulevina vuosina näyttää muuttuvalta. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2025:11 ehdottaa ulosottokaaren keskeisten laskentasääntöjen kokonaisuudistusta, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2028. Uudistuksessa tulojen ulosmittauksen porrastetut säännöt korvattaisiin yksinkertaisemmilla laskentamalleilla, vapaakuukausijärjestelmä mahdollisesti poistettaisiin kokonaan ja sosiaaliturvaetuuksien kohtelua yhdenmukaistettaisiin. Myös varojen kohdentamista pohditaan uudelleen: nykyisellään perityt varat kohdistuvat ensin korkoihin ja kuluihin, mikä saattaa estää pääoman lyhentymisen. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on katkaista niin sanottu ulosottokierre, jossa velka ei pienene maksuista huolimatta.

Ulosotto Suomessa on siis samanaikaisesti tehokkuuden ja taloudellisen haavoittuvuuden mittari. Mitä paremmin järjestelmä toimii, sitä tarkemmin se myös paljastaa, kuinka moni kotitalous elää taloudellisesti tiukoilla. Tulevan uudistuksen onnistuminen mitataan pitkälti sillä, saadaanko velkakierre katkaistua ilman, että perinnän tehokkuus heikkenee – ja juuri siksi nyt vuonna 2026 julkaistut tilastot, käytännöt ja oppaat ovat velallisen kannalta arvokkaita.

Usein kysytyt kysymykset ulosotosta

Tähän on koottu yleisimmät kysymykset siitä, miten ulosotto Suomessa käytännössä toimii.

• Voiko ulosotto viedä koko palkan? Ei. Velalliselle jätetään aina suojaosuus, joka on 2026 vähintään 990,90 € kuukaudessa yksin asuvalle, ja sen päälle huollettavien korotukset.
• Pääseekö parkkisakko ulosottoon ilman tuomiota? Kyllä. Pysäköintivirhemaksu on julkisoikeudellinen saatava ja suoraan ulosottokelpoinen ilman käräjäoikeuden tuomiota.
• Kuinka kauan ulosotto kestää? Se riippuu velan määrästä ja maksukyvystä. Velan voi maksaa pois milloin tahansa, jolloin ulosmittaus päättyy.
• Saako ulosoton takia potkut? Ei. Ulosotto ei ole laillinen peruste irtisanomiselle, ja työnantaja näkee vain ulosmitattavan summan.
• Voiko ulosottoon saada taukoa? Kyllä, pienituloinen voi saada vapaakuukausia, ja tilanteen mukaan on mahdollista hakea myös lykkäystä tai velkajärjestelyä.
• Mitä ulosotto Suomessa maksaa velalliselle? Ulosotosta peritään taulukkomaksu, joka riippuu perityn summan suuruudesta. Maksu lisätään velkaan, mutta se on selvästi pienempi kuin yksityisen perinnän kulut.
• Näkyykö ulosotto luottotiedoissa? Varattomaksi toteaminen johtaa maksuhäiriömerkintään, joka vaikeuttaa lainan ja vuokra-asunnon saamista. Pelkkä palkan maksukielto ei vielä automaattisesti tarkoita merkintää.

Ilmaiset laskurit

Laske oma tilanteesi näillä ilmaisilla laskureilla. Kaikki luvut perustuvat vuoden 2026 virallisiin suojaosuuksiin ja säännöksiin.

Suosituimmat oppaat ja artikkelit

Yli 70 artikkelia ulosoton eri tilanteisiin. Tässä lukijoiden suosikit: