Velkaopas · Ulosotto 2026

Opintolaina perinnässä – tilastot, luvut ja kehitys

Opintolaina perinnässä on ilmiö, joka koskettaa yhä useampaa suomalaista. Vuoden 2025 lopussa Kelan perinnässä oli yli 36 000 opintovelallista, joilta on perittävänä yhteensä noin 343 miljoonaa euroa. Luvut ovat kasvaneet dramaattisesti muutamassa vuodessa, ja taustalla on yhdistelmä korkojen nousua, opintotuen lainapainotteisuuden kasvua ja vuoden 2017 opintotukiuudistuksen viivästyneitä vaikutuksia. Tässä artikkelissa käymme läpi tuoreimmat tilastot ja sen, mitä kannattaa tehdä, jos opintolaina on perinnässä.

Opintolaina on valtion takaama laina, jota Kela ei itse myönnä mutta jolle se antaa valtiontakauksen. Jos opiskelija ei pysty maksamaan lainaansa takaisin pankille, Kela maksaa velan takaajana ja alkaa periä sitä velalliselta. Kun Kela on maksanut lainan pankille eikä velallinen maksa Kelallekaan, seuraava askel on ulosotto. Opintolaina perinnässä on siis vakava asia, joka voi johtaa ulosottoon ja maksuhäiriömerkintään.

Opintolainan perintä tilastoina – vuosikohtainen kehitys

Opintolainan perintä tilastoina kertoo selkeän tarinan: tilanne on muuttunut merkittävästi vuodesta 2023 alkaen. Ennen vuotta 2023 opintolainaa päätyi Kelan perintään vuosittain noin 25–31 miljoonan euron edestä, ja perintään joutui enintään 4 000 opintovelallista vuodessa. Nollakorkojen aikakaudella 2016–2022 alle prosentti opintovelallisista jätti lainansa maksamatta.

Vuonna 2023 tilanne muuttui dramaattisesti. Korot nousivat nopeasti yli neljään prosenttiin, ja samalla vuoden 2017 opintotukiuudistuksen vaikutukset alkoivat näkyä täysimittaisesti. Tuolloin opintolainan valtiontakausta oli korotettu merkittävästi, mikä johti suurempiin lainasummiin. Kun nämä suuremmat lainat erääntyvät maksettaviksi korkeampien korkojen aikana, yhä useampi velallinen ajautuu maksuvaikeuksiin.

Kelan pankeille maksamat takausvastuut kuvaavat kehitystä parhaiten:

Opintolainan perintä tilastoina näyttää myös perinnässä olevan kokonaisvelan räjähdysmäisen kasvun. Perinnässä olevien henkilöiden määrä on kasvanut samaa tahtia: vuosina 2023–2025 perintään on joutunut vuosittain 8 000–10 000 uutta opintovelallista.

Miksi opintolaina päätyy perintään – syyt ja taustatekijät

Miksi opintolaina päätyy perintään niin monella? Syynä on useita tekijöitä, jotka ovat voimistuneet samanaikaisesti. Merkittävin yksittäinen syy on korkojen nousu. Kun korot olivat vuosina 2016–2022 nollan tuntumassa tai jopa miinuksella, opintolainan lyhentäminen oli helppoa ja edullista. Vuonna 2023 korot nousivat yli neljään prosenttiin, mikä tarkoitti esimerkiksi 20 000 euron opintolainalle 800–1 000 euron vuotuisia korkokuluja. Monelle vastavalmistuneelle tämä lisäkustannus voi olla liikaa.

Toinen merkittävä tekijä on opintolainojen kasvaneet summat. Vuoden 2017 opintotukiuudistus lisäsi lainapainotteisuutta merkittävästi, ja valtiontakausta korotettiin entisestään. Keskimääräinen opintolaina on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana: lukuvuonna 2010–2011 se oli noin 5 000 euroa, ja viime lukuvuosina jo noin 12 000–12 700 euroa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla mediaanilaina on noin 23 800 euroa, ja joka viidennellä laina ylittää 30 000 euroa.

Kolmas tekijä on se, ettei opintolaina takaa työllistymistä. Erityisesti aloilla, joilla työllistyminen on heikkoa tai palkkataso matala, opintolainan takaisinmaksu voi osoittautua vaikeaksi. Kun mietitään, miksi opintolaina päätyy perintään, juuri matala palkkataso yhdistettynä suureen lainaan on yleinen yhdistelmä. Osa tutkinnon suorittaneista työllistyy tehtäviin, joissa palkka ei riitä sekä elinkustannuksiin että lainanlyhennyksiin.

Opintolaina ja ulosotto – mitä tapahtuu käytännössä

Opintolaina ja ulosotto liittyvät toisiinsa silloin, kun velallinen ei pysty maksamaan Kelan takaussaatavaa vapaaehtoisesti. Prosessi etenee vaiheittain. Ensin pankki ilmoittaa Kelalle, ettei velallinen ole maksanut lainaansa. Kela maksaa lainan pankille valtiontakauksen perusteella ja ilmoittaa velalliselle, että velka on siirtynyt Kelan perittäväksi. Takaussaatavalle peritään neljän prosentin korkoa.

Velallinen voi tässä vaiheessa maksaa velan kertamaksuna tai neuvotella Kelan perintäkeskuksen kanssa osamaksusuunnitelmasta. Jos velallinen ei maksa eikä ota yhteyttä Kelaan, perintä siirretään ulosottoon. Ulosotossa velallisen palkasta tai muista tuloista peritään suojaosuuden ylittävä osa velan maksamiseksi. Vuonna 2026 ulosoton suojaosuus on yksin asuvalle 990,90 euroa kuukaudessa (33,03 euroa päivässä), ja sen lisäksi jokaisesta huollettavasta jätetään 9,65 euroa päivässä.

Opintolaina ja ulosotto on yhdistelmä, joka voi vaikuttaa velallisen elämään merkittävästi. Ulosottomerkintä näkyy luottotiedoissa ja vaikeuttaa asunnon vuokraamista, lainan saamista ja joissakin tapauksissa jopa työllistymistä. Siksi on tärkeää ottaa yhteyttä Kelan perintäkeskukseen heti, kun maksuvaikeudet alkavat – mitä aikaisemmin asiaan puuttuu, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä.

Kela voi tietyissä tilanteissa myöntää helpotuksia takaussaatavaan. Pienituloinen velallinen voi saada vapautuksen neljän prosentin korosta. Pysyvästi työkyvytön tai vähintään viisi vuotta työkyvyttömänä ollut pienituloinen velallinen voi saada vapautuksen koko velan maksamisesta. Takaussaatavat vanhenevat 15 vuodessa siitä, kun Kela on maksanut lainan pankille. Opintolaina perinnässä ei siis ole ikuinen tilanne, mutta 15 vuotta on pitkä aika, jonka aikana ulosotto voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun.

Opintolainan korkoavustus – apua korkoihin

Ennen kuin opintolaina päätyy perintään, moni voi saada apua korkoihin. Pienituloinen opintovelallinen voi hakea Kelalta korkoavustusta, jolloin Kela maksaa opintolainan korot tietyin tuloedellytyksin. Korkoavustuksen saajamäärä moninkertaistui korkojen noustua: lukuvuonna 2023–2024 sitä sai noin 14 700 henkilöä.

Korkoavustus haetaan Kelasta, ja se myönnetään, jos tulot eivät ylitä asetettuja rajoja. Korkoavustus koskee vain korkoja, ei lainan lyhennyksiä – lyhennyksistä on sovittava pankin kanssa erikseen esimerkiksi lyhennysvapaalla.

Mitä tehdä, jos et pysty maksamaan opintolainaa?

Jos opintolainan maksaminen tuntuu mahdottomalta, älä jätä asiaa hoitamatta. Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä pankkiin, jos olet vielä pankin asiakas. Pankin kanssa voi sopia lyhennysvapaasta, takaisinmaksuajan pidentämisestä tai lyhennysten pienentämisestä – nämä eivät vaadi Kelan hyväksyntää.

Jos velka on jo siirtynyt Kelalle, ota yhteyttä Kelan perintäkeskukseen ja ehdota osamaksusuunnitelmaa. Pienituloinen voi hakea vapautusta korosta, ja vaikeimmissa tilanteissa maksuvapautusta koko velasta. Tärkeintä on toimia ennen kuin asia etenee ulosottoon, jolloin vaihtoehtoja on vähemmän.

Opintolaina ja maksuhäiriömerkintä

Moni pelkää maksuhäiriömerkintää, mutta opintolainan irtisanomisesta itsestään ei tule merkintää. Kun pankki irtisanoo lainan ja Kela maksaa sen takaajana, kyse ei vielä ole maksuhäiriömerkinnästä.

Merkintä syntyy vasta, jos velka etenee ulosottoon ja ulosmittaus pitkittyy. Tämän vuoksi osamaksusuunnitelma Kelan kanssa on tärkeä: se pitää velan poissa ulosotosta ja samalla suojaa luottotietoja.

Opintolainan perintä tulevaisuudessa – mitä on odotettavissa

Opintolainan perintä tulevaisuudessa tulee todennäköisesti kasvamaan edelleen lähivuosina. Opintolainan valtiontakausta nostettiin 850 euroon kuukaudessa elokuussa 2024, mikä tarkoittaa entistä suurempia lainasummia. Kahdella kolmesta korkeakoulusta valmistuneista on opintolainaa, ja kokonaislainakanta oli vuoden 2025 puolivälissä jo noin 6,5 miljardia euroa yli puolella miljoonalla velallisella.

Korkojen lasku vuodesta 2024 alkaen tuo helpotusta: opintolainan korot olivat syksyllä 2025 noin 2,65–2,95 prosenttia, mikä on merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2023 huippu yli neljän prosentin. Tämä voi vähentää uusien maksuvaikeuksien syntymistä, mutta perinnässä jo olevien yli 36 000 velallisen tilanne ei parane pelkästään korkojen laskulla – heillä on jo kertynyttä velkaa Kelalle, joka kasvaa neljän prosentin korolla.

Kun arvioidaan opintolainan perintä tulevaisuudessa, kyse on yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka koskettaa erityisesti nuoria aikuisia heidän elämänsä tärkeässä vaiheessa – työuran alussa, perhettä perustaessa ja ensimmäistä asuntoa hankkiessa. Tilastojen valossa on selvää, että lainapainotteinen opintotukijärjestelmä tuottaa kasvavan joukon velallisia, jotka eivät selviydy lainoistaan, erityisesti jos korkotaso nousee tai työllistyminen on heikkoa.

Opintolaina yksityishenkilön velkajärjestelyssä

Toisin kuin esimerkiksi rikossakot, opintolaina ja Kelan takaussaatava voivat olla mukana yksityishenkilön velkajärjestelyssä. Jos velkaa on niin paljon, ettei sitä realistisesti pysty maksamaan, velkajärjestely voi koota velat yhteen maksuohjelmaan.

Velkajärjestely edellyttää, ettei maksukyvyttömyys ole tilapäistä ja ettei velkajärjestelylle ole esteitä. Maksuvara-laskurilla voit arvioida, paljonko velkojen maksuun jäisi käyttövaraa velkajärjestelyssä.

Yleisiä väärinkäsityksiä opintolainan perinnästä

Opintolaina perinnässä herättää paljon kysymyksiä, ja moni käsitys on virheellinen. Tässä yleisimmät väärinkäsitykset:

• "Opintolaina ei voi mennä ulosottoon." Voi. Jos et maksa Kelan takaussaatavaa, velka siirretään ulosottoon kuten muutkin velat.
• "Valtio takaa lainan, joten en joudu maksamaan." Valtiontakaus suojaa pankkia, ei sinua – Kela perii summan sinulta korkoineen.
• "Velka vanhenee parissa vuodessa." Ei. Kelan takaussaatava vanhenee vasta 15 vuodessa Kelan maksusuorituksesta.
• "Korkoon ei saa mitään helpotusta." Pienituloinen voi saada vapautuksen neljän prosentin korosta.

Yhteenveto: opintolaina perinnässä

Opintolaina perinnässä on kasvava ilmiö: vuoden 2025 lopussa Kelan perinnässä oli yli 36 000 opintovelallista ja perittävänä noin 343 miljoonaa euroa. Taustalla on korkojen nousu, lainapainotteisuuden kasvu ja suuremmat lainasummat. Kela perii takaussaatavaa neljän prosentin korolla, ja maksamatta jäänyt velka päätyy lopulta ulosottoon ja maksuhäiriömerkintään.

Jos olet tilanteessa, jossa opintolainasi on perintään menossa tai jo perinnässä, tärkeintä on toimia nopeasti. Ota yhteyttä ensin pankkiisi, jos olet vielä pankin asiakas, tai Kelan perintäkeskukseen, jos velka on jo siirtynyt Kelalle. Osamaksusuunnitelman tekeminen on aina parempi vaihtoehto kuin antaa perinnän edetä ulosottoon asti. Mitä aikaisemmin reagoit, sitä useampi vaihtoehto on yhä auki.

Usein kysytyt kysymykset

• Kuka perii opintolainaa? Pankki perii lainaa ensin. Jos et maksa, Kela maksaa lainan takaajana pankille ja perii takaussaatavan sinulta neljän prosentin korolla.
• Voiko opintolainasta saada ulosoton? Kyllä. Jos et maksa Kelan takaussaatavaa etkä sovi osamaksusuunnitelmasta, velka siirretään ulosottoon.
• Vanheneeko opintolainan takaussaatava? Vanhenee. Takaussaatava vanhenee 15 vuodessa siitä, kun Kela on maksanut lainan pankille.
• Voinko saada helpotusta korkoon? Pienituloinen voi saada vapautuksen neljän prosentin korosta, ja pysyvästi työkyvytön pienituloinen voi saada vapautuksen koko velasta.
• Mitä teen ensimmäiseksi? Ota yhteyttä pankkiin tai Kelan perintäkeskukseen ja sovi osamaksusuunnitelmasta ennen kuin asia etenee ulosottoon. Pienikin kuukausierä on parempi kuin maksamatta jättäminen.