Ulosotto-opas · Yrittäjä

Yrittäjän elinkeinotulo ja ulosotto 2026 – näin ulosmittaus lasketaan

Yrittäjän ulosmittaus lasketaan eri tavalla kuin palkansaajan, ja ratkaisevaa on yhtiömuoto. Toiminimen ja henkilöyhtiöiden toistuvasta elinkeinotulosta ulosmitataan pääsääntöisesti 1/6, osakeyhtiössä taas palkasta kuten kenellä tahansa palkansaajalla. Tässä oppaassa käydään läpi yrittäjän elinkeinotulon ulosmittaus yhtiömuodoittain ja oikailla yleinen laskuvirhe.

Yrittäjän elinkeinotulo ja ulosotto – perusperiaate

Yrittäjän elinkeinotulo ja ulosotto eroavat palkansaajan tilanteesta siinä, että yrittäjän tuloon liittyvät aina toiminnan kulut: materiaalit, vuokrat, työntekijöiden palkat, vakuutukset ja verot. Siksi laki ei kohtele elinkeinotuloa samalla tavalla kuin palkkaa.

Kun puhutaan käsitteestä yrittäjän elinkeinotulo ja ulosotto, ratkaisevin tekijä on yhtiömuoto. Se määrää, sovelletaanko elinkeinotulon erityissääntöä vai tavallista palkan ulosmittausta. Käydään ensin läpi, miten ulosmittaus ylipäätään lasketaan yrittäjälle.

Miten ulosmittaus lasketaan yrittäjälle?

Kun mietit, miten ulosmittaus lasketaan yrittäjälle, lähtökohta on tulon luonne. Ulosottokaari tuntee kolme tulotyyppiä: palkka, eläke ja elinkeinotulo. Yrittäjän kohdalla kyse on joko elinkeinotulosta (toiminimi, henkilöyhtiön yhtiömies) tai palkasta (osakeyhtiön työntekijä-omistaja).

Se, miten ulosmittaus lasketaan yrittäjälle, riippuu siis suoraan yhtiömuodosta. Toistuvaan elinkeinotuloon sovelletaan 1/6-sääntöä, kun taas osakeyhtiöstä nostettuun palkkaan sovelletaan tavallisia palkan ulosmittaussääntöjä suojaosuuksineen.

Yhtiömuoto ratkaisee ulosmittaustavan

Yhtiömuoto ratkaisee ulosmittaustavan, koska eri yritysmuodoissa yrittäjän tulo ja vastuu velasta määräytyvät eri tavalla. Alla on koottu pääerot kolmen yleisimmän yhtiömuodon välillä.

Koska yhtiömuoto ratkaisee ulosmittaustavan, sama yrittäjä voi joutua eri asemaan riippuen siitä, toimiiko hän toiminimellä vai osakeyhtiön kautta. Henkilöyhtiöissä (Ay, Ky) vastuunalainen yhtiömies vastaa yhtiön veloista myös henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Henkilöyhtiöt 1/6-sääntö ulosotossa

Kun puhutaan käsitteestä henkilöyhtiöt 1/6-sääntö ulosotossa, tarkoitetaan ulosottokaaren 4 luvun 64 §:n pääsääntöä: elinkeinoa harjoittavan luonnollisen henkilön saamasta toistuvasta elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta viisi kuudesosaa eli 5/6, jolloin ulosmitattavaksi jää 1/6 (noin 16,7 %). Sama koskee toiminimiyrittäjää ja henkilöyhtiön yhtiömiestä, joka saa palkan kaltaista toistuvaa elinkeinotuloa.

Miksi juuri 1/6? Elinkeinotulo ei ole sama asia kuin palkka, koska yrittäjän tulosta on maksettava yrityksen kulut ennen kuin jää omaa tuloa. Ulosotto ei voi ulosmitata koko liikevaihtoa, sillä se tuhoaisi toiminnan ja katkaisisi yrittäjän mahdollisuuden tuottaa tuloa myös velkojen maksuun. Siksi henkilöyhtiöt 1/6-sääntö ulosotossa on kompromissi, joka jättää yrittäjälle mahdollisuuden jatkaa toimintaa.

Huomaa, että 1/6-sääntö koskee toistuvaa elinkeinotuloa (UK 4:64). Muusta kuin toistuvasta elinkeinotulosta (UK 4:65) ulosmitattava määrä on harkinnanvarainen, eikä siihen sovelleta kiinteää murto-osaa.

Ulosmittaus tulojen mukaan

1/6 on pääsääntö, mutta ei ehdoton. Ulosmittaus tulojen mukaan tarkoittaa, että ulosottotarkastajalla on harkintavaltaa jättää enemmän tai vähemmän kuin 5/6, kun otetaan huomioon toiminnan kulut, yrittäjän ja perheen elatus sekä velkojan oikeus suoritukseen. Johtotähtenä on elinkeinotoiminnan jatkumisen turvaaminen.

Käytännössä ulosmittaus tulojen mukaan voi tarkoittaa seuraavia tilanteita:

• Suuret tulot: jos yrittäjän todellinen tulo on huomattavan suuri, ulosmitattavaa osuutta voidaan korottaa yli 1/6:n.
• Pienet tulot: jos tulo jää suojaosuuden alle, ulosmittausta ei tehdä lainkaan – suojaosuutta sovelletaan elinkeinotulonkin ulosmittauksessa soveltuvin osin.
• Aloittava yrittäjä: pitkän työttömyyden jälkeen aloittaneelta voidaan ulosmitata pääsääntöä pienempi osuus toiminnan alkuvaiheessa.
• Työntekijöitä: jos toiminimellä on työntekijöitä, heidän palkkansa kuuluvat välttämättömiin menoihin, jotka otetaan huomioon ulosmittausta määrättäessä.

Toiminimi ja henkilökohtainen vastuu

Toiminimellä eli yksityisenä elinkeinonharjoittajana yrittäjä ja yritys ovat oikeudellisesti sama henkilö. Tämä tarkoittaa, että yrittäjä vastaa yritystoiminnan veloista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan – myös sellaisella, jolla ei ole mitään tekemistä yritystoiminnan kanssa. Sama henkilökohtainen vastuu koskee avoimen yhtiön kaikkia yhtiömiehiä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä.

Henkilökohtaisen vastuun vuoksi toiminimiyrittäjän kohdalla ulosmittaus voi kohdistua sekä elinkeinotuloon että muuhun omaisuuteen, ja velkavastuu jatkuu, vaikka yritystoiminta lopetettaisiin. Käytännössä raja yrityksen ja yksityistalouden välillä on häilyvä, ja siksi ulosotto tarkastelee yrittäjän kokonaistilannetta.

Yrittäjän omaisuuden ulosmittaus

Elinkeinotulon lisäksi ulosmittaus voi kohdistua yrittäjän omaisuuteen. Ulosmittauskelpoista voi olla esimerkiksi yrityksen kalusto, koneet, varasto, ajoneuvot sekä myyntisaatavat asiakkailta. Myös yrittäjän henkilökohtainen omaisuus, kuten asunto tai sijoitukset, voidaan toiminimellä ulosmitata henkilökohtaisen vastuun perusteella.

Kaikkea ei kuitenkaan voi ulosmitata. Välttämättömät työvälineet, joita yrittäjä tarvitsee elinkeinonsa harjoittamiseen, jätetään ulosmittaamatta kohtuulliseen määrään asti. Tällä turvataan se, että yrittäjä voi jatkaa toimeentulonsa hankkimista myös ulosoton aikana. Kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti toimialan ja toiminnan luonteen mukaan. Suojaa nauttii myös tavanomainen koti-irtaimisto.

Osakeyhtiö: palkka, osingot ja osakkeet

Osakeyhtiössä tilanne on selkeämpi kuin elinkeinotulon ulosmittauksessa. Yhtiö on erillinen oikeushenkilö, ja yrittäjä on sen työntekijä tai osakas. Henkilökohtainen velka ei ole yhtiön velkaa, ellei yrittäjä ole antanut henkilökohtaista takausta.

Palkka

Jos maksat itsellesi palkkaa osakeyhtiöstä, sitä ulosmitataan kuten keneltä tahansa palkansaajalta. Suojaosuus lasketaan normaalisti, ja sen ylittävältä osalta ulosmitataan porrastetusti: kun nettopalkka on enintään kaksinkertainen suojaosuuteen nähden, ulosmitataan 2/3 suojaosuuden ylittävästä osasta, ja kun palkka on 2–4-kertainen suojaosuuteen nähden, ulosmitataan 1/3 koko nettopalkasta. Maksukielto lähetetään yhtiölle työnantajana, jolloin yhtiö pidättää ulosmitattavan osuuden palkasta ja tilittää sen ulosottoon.

Osingot ja osakkeet

Osingot ovat ulosmittauskelpoista tuloa. Jos yhtiö maksaa sinulle osinkoa, se voidaan ulosmitata, ja ulosotto voi lähettää yhtiölle maksukiellon osinkojen osalta. Myös osakeyhtiön osakkeet ovat ulosmittauskelpoista omaisuutta: jos omistat yrityksesi osakkeet, ne voidaan periaatteessa ulosmitata, joskin listaamattomien yhtiöiden osakkeiden myynti on käytännössä hankalaa, koska niille ei ole valmiita markkinoita ja arvonmääritys on tulkinnanvaraista.

Ulosoton selvitystyö yrittäjän kohdalla

Yrittäjän ulosmittaus vaatii enemmän selvitystyötä kuin palkansaajan, koska todellinen tulo on selvitettävä kirjanpidosta. Ulosotto voi muun muassa:

• Pyytää kirjanpitoaineistoa, kuten tuloslaskelman ja taseen.
• Tehdä ulosottoselvityksen, jossa kysytään yrityksen taloudesta.
• Selvittää pankkitilit ja kassavirrat todellisen tulon arvioimiseksi.
• Arvioida yrittäjän tosiasiallisen tulon ulosmittauksen perustaksi.

Yrittäjän asiat käsitellään usein erikoisperinnässä, jossa selvitystyö on tavanomaista perusteellisempaa. Erikoisperinnässä voidaan selvittää myös mahdolliset omaisuuden siirrot ja yrityksen tosiasiallinen taloudellinen tilanne tarkemmin.

Käytännön esimerkki: sama yrittäjä, eri yhtiömuodot

Matti on remonttimies, ja hänen ulosottovelkansa on 15 000 euroa. Katsotaan, miten ulosmittaus eroaa yhtiömuodon mukaan – oikein laskettuna.

Tässä esimerkissä molemmat yhtiömuodot johtavat samaan, noin 1 000 euron kuukausittaiseen ulosmittaukseen. Olennaisin ero ei siis ole määrä vaan se, mistä ulosmittaus lasketaan ja mitä yrittäjä voi hallita: toiminimessä 1/6 lasketaan koko bruttotulosta voitosta riippumatta, kun taas osakeyhtiössä ulosmittaus kohdistuu nostamaasi palkkaan – mutta tällöin osingot ja osakkeet ovat ulosmittauskelpoisia.

Milloin palkan ja elinkeinotulon säännöt risteävät?

Joskus yrittäjä saa sekä elinkeinotuloa että palkkaa. Tällöin yrittäjän elinkeinotulo ja ulosotto kytkeytyvät palkan ulosmittaukseen: ulosottokaaren mukaan sovelletaan sen tulolajin sääntöjä, joka on keskimäärin suurempi. Jos palkka on suurempi, koko ulosmittaus lasketaan palkan sääntöjen mukaan, ja jos elinkeinotulo on suurempi, sovelletaan elinkeinotulon 1/6-sääntöä.

Tämä ehkäisee tilanteita, joissa tuloa siirreltäisiin tulolajista toiseen ulosmittauksen keinotekoiseksi pienentämiseksi, ja varmistaa yhdenvertaisen kohtelun palkansaajien ja yrittäjien välillä. Käytännössä ulosottotarkastaja arvioi yrittäjän kokonaistulot ja valitsee sovellettavan säännöstön niiden perusteella.

Yrittäjän keinot: lievennykset ja velkajärjestely

Yrittäjälläkään ulosotto ei ole umpikuja, vaan tilanteeseen voi hakea helpotusta. Ulosotosta voi neuvotella maksusuunnitelman, ja jos ulosmittaus vaarantaa toimeentulon, ulosmitattavaa määrää voidaan rajoittaa määräajaksi. Nämä keinot voivat auttaa pitämään yritystoiminnan käynnissä velkojen perinnästä huolimatta.

Pidemmän aikavälin ratkaisu on yksityishenkilön velkajärjestely, joka on vuodesta 2014 ollut mahdollinen myös toiminimiyrittäjälle ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Velkajärjestelyssä vahvistetaan kohtuullinen maksuohjelma, jonka jälkeen jäljelle jäävät velat pääsääntöisesti poistuvat ja yrittäjä voi aloittaa puhtaalta pöydältä. Osakeyhtiömuotoiselle toiminnalle voi puolestaan soveltua yrityssaneeraus, jossa elinkelpoisen yrityksen toimintaa tervehdytetään ja velkoja järjestellään tuomioistuimen vahvistamalla ohjelmalla.

Usein kysytyt kysymykset

• Paljonko toiminimen tulosta ulosmitataan? Pääsääntöisesti 1/6 kunkin tuloerän bruttomäärästä; 5/6 jätetään kattamaan kulut ja elatus.
• Lasketaanko 1/6 kulujen jälkeen? Ei. 1/6 lasketaan bruttotulosta ennen vähennyksiä, ei kulujen jälkeisestä nettotulosta.
• Miten osakeyhtiön yrittäjää ulosmitataan? Palkasta normaalisti (suojaosuus + porrastettu osuus); osingot ja osakkeet ovat lisäksi ulosmittauskelpoisia.
• Voiko ulosmittaus olla yli 1/6? Kyllä, ulosottotarkastaja voi harkintansa mukaan ulosmitata suuremmankin osuuden, jos tulo on huomattava.
• Vastaako yrittäjä veloista henkilökohtaisesti? Toiminimellä ja henkilöyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä kyllä; osakeyhtiössä yhtiö on erillinen.

Yhteenveto

Yrittäjän elinkeinotulon ulosmittaus riippuu yhtiömuodosta. Toiminimessä ja henkilöyhtiöissä toistuvasta elinkeinotulosta ulosmitataan 1/6, ja tämä lasketaan tuloerän bruttomäärästä ennen vähennyksiä – jätettävä 5/6 kattaa sekä kulut että elatuksen. Osakeyhtiössä ulosmittaus tehdään palkasta normaalisti, ja osingot sekä osakkeet ovat ulosmittauskelpoisia.

Muista, että ulosottotarkastajalla on harkintavaltaa ulosmitata enemmän tai vähemmän, ja että yrittäjän todellinen tulo selvitetään kirjanpidosta usein erikoisperinnässä. Jos nostat palkkaa osakeyhtiöstä, voit arvioida ulosmitattavan määrän ulosottolaskurilla.