Yritysopas · Saneeraus

Yrityksen velkasaneeraus – yrityssaneeraus pähkinänkuoressa

Kun yrityksen velat uhkaavat kaataa toiminnan, yrityksen velkasaneeraus voi olla pelastus. Se on varteenotettava vaihtoehto konkurssille – tapa järjestellä velat uudelleen ja jatkaa kannattavaa toimintaa. Tässä oppaassa käymme läpi, miten yrityssaneeraus toimii ja kenelle se sopii.

Mikä on yrityssaneeraus?

Mikä on yrityssaneeraus? Yrityssaneeraus on tuomioistuimen valvoma menettely, jossa elinkelpoisen yrityksen velat järjestellään uudelleen. Sitä säätelee laki yrityksen saneerauksesta (47/1993). Tavoitteena on tervehdyttää yrityksen talous kestävällä tavalla niin, että kannattava toiminta voi jatkua myös tulevaisuudessa.

Kun pohdit, mikä on yrityssaneeraus, on hyvä tietää, että vuoden 2022 lakiuudistuksen jälkeen menettelyjä on kaksi: varhainen ja perusmuotoinen saneerausmenettely. Molempien tavoite on sama – pelastaa jatkamiskelpoinen liiketoiminta. Yrityssaneeraus eroaa konkurssista siinä, että yritys jatkaa toimintaansa; konkurssissa yritys lopetetaan kokonaan ja sen omaisuus myydään velkojien saatavien kattamiseksi.

Mitä saneerausvelat ovat?

Saneerausveloilla tarkoitetaan velkoja, jotka ovat syntyneet ennen saneerausmenettelyn alkamista. Juuri näitä velkoja järjestellään saneerausohjelmassa – mukaan lukien ostovelat, verovelat ja YEL-maksut.

Menettelyn alkamisen jälkeen syntyneet uudet velat eivät ole saneerausvelkaa, vaan ne maksetaan normaalisti sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Tämä on tärkeää: yrityksen on pystyttävä hoitamaan juokseva maksuliikenne menettelyn aikana, jotta toiminta voi jatkua.

Mitä veloille voidaan tehdä?

Saneerausohjelmassa veloille voidaan tehdä useita asioita:

• Leikata – velkojat saavat vain osan saatavistaan.
• Aikatauluttaa uudelleen – alkuperäistä maksuaikaa pidennetään tuntuvasti.
• Muuttaa vakuudettomiksi – vakuudellisen velan ehtoja voidaan järjestellä uudelleen.
• Muuntaa osakkeiksi – osakeyhtiön velkaa voidaan muuttaa osakkeiksi (velkakonversio, vuodesta 2026).

Kaikkia velkoja ei kuitenkaan voida käsitellä samalla tavalla. Vakuusvelat ovat erityisasemassa: velan määrää ei voida alentaa siltä osin kuin vakuuden arvo kattaa sen. Lisäksi velkojalle tulevan suorituksen on aina oltava vähintään yhtä suuri kuin se, minkä velkoja saisi yrityksen konkurssissa.

Velkakonversio – uusi saneerauskeino vuodesta 2026

Vuoden 2026 alusta yrityssaneerauslakiin tuli merkittävä uudistus: velkakonversio (säädös 1422/2025, voimaan 1.1.2026). Velkakonversiossa osa osakeyhtiön veloista voidaan muuntaa velallisyhtiön osakkeiksi – velkoja saa siis saatavansa tilalle osakkeita. Tällaista menettelyä kutsutaan konversiosaneeraukseksi.

Uudistuksen ydin on, että velkakonversio voidaan toteuttaa suoraan saneerausohjelmassa ilman erillistä osakeyhtiölain mukaista päätöksentekoa. Lisäksi velkakonversion sisältävä ohjelma voidaan tietyin edellytyksin vahvistaa tuomioistuimessa, vaikka kaikki osakkeenomistajat eivät sitä hyväksyisi (niin sanottu pakkovahvistaminen). Mikro- ja pienyrityksissä omistajien suostumus säilyy kuitenkin pakollisena.

Kenelle yrityssaneeraus sopii?

Kenelle yrityssaneeraus sopii? Menettelyyn voi hakeutua useimmissa yhtiömuodoissa toimiva yritys:

• osakeyhtiö (Oy)
• kommandiittiyhtiö (Ky)
• avoin yhtiö (Ay)
• osuuskunta
• yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi)

Kun mietit, kenelle yrityssaneeraus sopii, ratkaisevaa on elinkelpoisuus: menettely sopii velkaantuneelle mutta jatkamiskelpoiselle yritykselle, joka pystyy osoittamaan toiminnan olevan kannattavaa, jos velat saadaan järjesteltyä. Pienelle toiminimelle voi olla soveltuvampi yrittäjän velkajärjestely, joka on kevyempi menettely.

Yrityssaneerauksen edellytykset

Yrityssaneerauksen edellytykset täyttyäkseen yrityksen on läpäistävä tietyt kriteerit:

1. Maksukyvyttömyys tai sen uhka: yritys ei pysty maksamaan velkojaan tai on vaarassa joutua maksukyvyttömäksi.
2. Elinkelpoisuus: liiketoiminta on perustaltaan kannattavaa – pelkkä saneeraus ei yksin pelasta jo toivottomia tapauksia.
3. Ei esteitä: esteenä on esimerkiksi vireillä oleva konkurssi, olennaisesti puutteellinen kirjanpito tai yrittäjän talousrikos.
4. Velkojien etu: saneerauksen on oltava velkojille parempi vaihtoehto kuin konkurssi.

Yrityssaneerauksen edellytykset arvioidaan tapauskohtaisesti käräjäoikeudessa. Varhaisessa saneerausmenettelyssä esteperusteita on vähemmän kuin perusmuotoisessa.

Varhainen vai perusmuotoinen saneerausmenettely?

Vuoden 2022 uudistuksessa (EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi) lakiin lisättiin varhainen saneerausmenettely perusmuotoisen rinnalle:

• Varhainen saneerausmenettely: voidaan aloittaa jo silloin, kun yritystä vasta uhkaa maksukyvyttömyys. Vain velallinen voi hakea sitä, esteperusteita on vähemmän, eivätkä maksu- ja perintäkiellot tule automaattisesti voimaan, vaan ne määrätään erikseen. Kiellot ovat lähtökohtaisesti voimassa kolme kuukautta, ja niitä voidaan hakemuksesta jatkaa enintään 12 kuukauteen saakka.
• Perusmuotoinen saneerausmenettely: vastaa aiempaa menettelyä. Sen voi panna vireille velallinen tai velkoja, ja siihen sovelletaan tavanomaiset edellytykset ja esteperusteet.

Jos varhaisen menettelyn aikana ilmenee, että yritys on jo maksukyvytön, se voi tarvittaessa siirtyä perusmuotoiseen menettelyyn kesken prosessin.

Yrityssaneeraus ja ulosotto

Yrityksen velkasaneeraus vaikuttaa suoraan myös käynnissä olevaan ulosottoon. Kun käräjäoikeus aloittaa menettelyn, se asettaa täytäntöönpanokiellon, joka estää saneerausvelkojen ulosmittauksen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jo vireillä oleva ulosotto saneerausvelkojen osalta keskeytyy menettelyn ajaksi. Kielto antaa yritykselle hengähdystauon, jonka aikana taloutta voidaan tervehdyttää ilman jatkuvaa perintää. Menettelyn jälkeen velkoja hoidetaan vahvistetun saneerausohjelman mukaisesti.

Miten yrityssaneeraus etenee?

Vaihe 1: Hakemus

Saneeraushakemus jätetään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi tehdä yritys itse, velkoja tai todennäköinen velkoja – varhaista menettelyä voi kuitenkin hakea vain velallinen. Hakemukseen liitetään selvitys yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja saneerauksen edellytyksistä.

Vaihe 2: Menettelyn aloittaminen

Käräjäoikeus päättää, aloitetaanko menettely. Jos edellytykset täyttyvät, tuomioistuin määrää selvittäjän (yleensä asianajaja), asettaa maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon sekä ilmoittaa velkojille. Kielto tarkoittaa, että velkojat eivät voi periä saneerausvelkoja eikä ulosmittausta toimiteta saneerausmenettelyn aikana lainkaan.

Vaihe 3: Saneerausohjelma

Selvittäjä laatii saneerausohjelman, jossa määritellään, miten velat leikataan tai järjestellään, mikä on maksuaikataulu ja miten toimintaa tervehdytetään. Velkojat äänestävät ohjelmasta velkojaryhmittäin, ja jos riittävä enemmistö hyväksyy sen, käräjäoikeus vahvistaa ohjelman lopullisesti. Tietyissä tilanteissa ohjelma voidaan vahvistaa myös nopeutetussa menettelyssä.

Vaihe 4: Ohjelman toteuttaminen

Yritys toteuttaa saneerausohjelmaa, joka kestää tyypillisesti noin 5–10 vuotta. Ohjelma-aikana yritys maksaa velkoja vahvistetun aikataulun mukaisesti ja toimii selvittäjän valvonnassa, kunnes ohjelma on kokonaan toteutettu.

Selvittäjän rooli menettelyssä

Käräjäoikeuden määräämä selvittäjä – yleensä asianajaja – on saneerausmenettelyn keskeinen toimija. Hän selvittää yrityksen taloudellisen tilanteen perusteellisesti, laatii saneerausohjelmaehdotuksen ja valvoo, että menettely etenee asianmukaisesti ja velkojien yhdenvertaisuutta kunnioittaen.

Velallinen säilyttää menettelyn aikana määräysvallan yritykseen ja jatkaa liiketoiminnan johtamista. Merkittävät, tavanomaisesta poikkeavat toimet edellyttävät kuitenkin selvittäjän suostumusta. Selvittäjä myös tutkii, onko ennen menettelyä tehty oikeustoimia, jotka voidaan peräyttää takaisinsaannilla.

Saneerauksen vaikutukset

• Velkojen leikkaus: vakuudettomia velkoja voidaan leikata. Leikkausten suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti paljon – keskimäärin noin kolmannes, mutta vaihteluväli ulottuu nollasta lähes sataan prosenttiin.
• Maksuaika: jäljelle jäävät velat maksetaan pidemmällä aikavälillä.
• Toiminnan jatkuminen: yritys jatkaa toimintaansa ja säilyttää työpaikat.
• Sopimusten jatkuminen: useimmat sopimukset jatkuvat, vaikka velkaa leikattaisiin.
• Luottotiedot: saneeraus näkyy luottotiedoissa, mutta se on yleensä parempi vaihtoehto kuin konkurssi.

Kustannukset

Yrityssaneeraus ei ole ilmaista. Merkittävin kuluerä on selvittäjän palkkio, joka voi olla tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin. Lisäksi syntyy oikeudenkäynti- ja asiantuntijakuluja:

• selvittäjän palkkio (tuhansia–kymmeniä tuhansia euroja)
• oikeudenkäyntikulut
• asiantuntijakulut

Kustannukset maksetaan yleensä yrityksen omista varoista menettelyn aikana. Tämän vuoksi yrityksen on pystyttävä itse rahoittamaan koko menettely sen aikana.

Yrityssaneeraus ja yrittäjän henkilökohtaiset velat

On tärkeää ymmärtää, että yrityksen velkasaneeraus koskee yrityksen velkoja – ei automaattisesti yrittäjän henkilökohtaisia vastuita. Osakeyhtiössä omistaja ei lähtökohtaisesti vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisesti.

Jos yrittäjä on kuitenkin antanut henkilökohtaisen takauksen yhtiön lainoille, takausvastuu ei poistu yrityssaneerauksessa. Tällöin yrittäjä voi joutua hakemaan erikseen yksityishenkilön velkajärjestelyä takausvelkojensa järjestelemiseksi. Yrityksen ja yrittäjän tilanteet on siis syytä arvioida erikseen.

Saneeraus vs. konkurssi

Tässä on tilanne saneeraus vs. konkurssi tiivistettynä – kahden vaihtoehdon erot näkyvät selvimmin yrityksen jatkon ja velkojen kohtelun osalta:

Kun punnitset saneeraus vs. konkurssi -valintaa, ratkaisevaa on yrityksen elinkelpoisuus: vain kannattava liiketoiminta kannattaa saneerata.

Saneeraus ja sopimukset

Yrityssaneerauksen tavoitteena on toiminnan jatkuminen, joten useimmat sopimukset säilyvät voimassa. Vuoden 2022 uudistuksen myötä sellaiset sopimusehdot ovat pätemättömiä, jotka oikeuttaisivat purkamaan sopimuksen pelkästään saneeraukseen hakeutumisen vuoksi.

Velallisella on toisaalta menettelyn aikana oikeus irtisanoa vuokra- tai leasingsopimus päättymään kahden kuukauden irtisanomisajalla. Sopimuksen päättämisestä aiheutuva korvaus on saneerausvelkaa, jota voidaan järjestellä ohjelmassa.

Milloin saneeraus ei onnistu?

Saneeraus voi epäonnistua, jos:

• yritys ei ole elinkelpoinen
• velkojat eivät riittävällä enemmistöllä hyväksy ohjelmaa
• yritys ei noudata saneerausohjelmaa
• taloudellinen tilanne heikkenee entisestään

Saneeraus ja työntekijät

Yrityssaneerauksen yksi tärkeä etu on, että työpaikat yleensä säilyvät, kun toiminta jatkuu. Työsuhteet eivät pääty saneeraukseen automaattisesti.

Tarvittaessa velallinen voi kuitenkin irtisanoa työsopimuksen kahden kuukauden irtisanomisajalla, ja työntekijää irtisanottaessa on noudatettava yhteistoimintamenettelyä. Työntekijän oma irtisanomisaika saneerausmenettelyssä on 14 päivää.

Hakemuksen valmistelu kannattaa tehdä huolella

Saneeraushakemuksen laatu vaikuttaa suoraan menettelyn onnistumiseen. Hakemukseen liitetään huolellinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilanteesta, ajantasainen luettelo veloista ja velkojista sekä uskottavat perustelut sille, miksi toiminta on elinkelpoista.

Hyvin valmisteltu hakemus, jossa elinkelpoisuus on uskottavasti osoitettu, etenee käräjäoikeudessa sujuvammin. Tämän vuoksi kokeneen asiantuntijan käyttäminen hakemuksen laadinnassa on käytännössä lähes välttämätöntä onnistumisen kannalta.

Käytännön vinkit

• Hae ajoissa – mitä aikaisemmin, sitä paremmat mahdollisuudet.
• Käytä asiantuntijaa – saneeraushakemus vaatii osaamista.
• Ole realistinen – saneeraus ei pelasta toivotonta yritystä.
• Kommunikoi velkojille – heidän tukensa on koko menettelyn onnistumiselle tärkeä.
• Varaudu muutoksiin – onnistunut saneeraus vaatii usein myös liiketoiminnan tehostamista.

Mitä saneerauksen jälkeen tapahtuu?

Kun saneerausohjelma on toteutettu loppuun, yritys on selvinnyt veloistaan ohjelman mukaisesti. Leikatut velkojen osat lakkaavat, eikä velkoja voi enää periä niitä jälkikäteen.

Onnistuneen saneerausohjelman jälkeen yritys jatkaa toimintaansa aiempaa kevyemmällä velkataakalla. Saneerausmerkintä poistuu luottotiedoista määräajan kuluttua, ja yrityksen luottokelpoisuus voi vähitellen palautua normaalille tasolle. Tämä on saneerauksen koko tarkoitus – uusi alku elinkelpoiselle liiketoiminnalle.

Usein kysytyt kysymykset

• Mitä eroa on saneerauksella ja konkurssilla? Saneerauksessa yritys jatkaa toimintaa ja velat järjestellään; konkurssissa yritys lopetetaan ja omaisuus myydään.
• Voiko toiminimi hakea yrityssaneerausta? Kyllä, mutta pienelle toiminimelle yksityishenkilön velkajärjestely on usein soveltuvampi.
• Pysähtyykö ulosotto saneerauksen aikana? Kyllä – maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokielto estää ulosmittauksen menettelyn ajaksi.
• Kuinka paljon velkoja leikataan? Vaihtelee tapauskohtaisesti – keskimäärin noin kolmannes, mutta vaihteluväli on suuri.
• Näkyykö saneeraus luottotiedoissa? Kyllä, mutta se on yleensä parempi vaihtoehto kuin konkurssi.

Yhteenveto: yrityksen velkasaneeraus

Yrityksen velkasaneeraus on mahdollisuus pelastaa elinkelpoinen yritys konkurssilta. Se vaatii tuomioistuimen hyväksynnän, velkojien tuen ja realistisen saneerausohjelman. Onnistunut saneeraus antaa yritykselle uuden alun – velkoja leikataan ja toiminta voi jatkua.

Jos yrityksesi on vaikeuksissa, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen mahdollisimman pian. Mitä aikaisemmin saneeraukseen hakeudutaan, sitä paremmat ovat onnistumisen mahdollisuudet – ja sitä useammin yrityksen velkasaneeraus johtaa todelliseen uuteen alkuun.