Ulosotto-opas · Palkanlaskenta

Maksukielto-opas palkanlaskennalle 2026 – työnantajan velvollisuudet

Kun työntekijällä on ulosottovelkaa, työnantaja saa ulosottoviranomaiselta maksukiellon. Maksukiellon noudattaminen on lakisääteinen velvollisuus, jota työnantaja ei voi kieltäytyä noudattamasta. Oikein hoidettuna se on kuitenkin rutiininomainen osa palkanlaskentaa. Tämä maksukielto-opas on tarkoitettu palkanlaskijoille, HR-ammattilaisille ja esihenkilöille, jotka käsittelevät maksukieltoja käytännössä.

Maksukielto-opas palkanlaskennalle – mistä on kyse?

Tämä maksukielto-opas kokoaa yhteen sen, mitä palkanlaskennan on tiedettävä, kun työntekijää koskeva maksukielto saapuu. Käytännössä kyse on kahdesta asiasta: ulosmitattavan määrän oikeasta laskemisesta ja sen tilittämisestä ajallaan ulosottoon.

Maksukielto-opas käy läpi suojaosuuden, ulosmittauksen laskennan, erikoistilanteet kuten lomarahat ja luontoisedut sekä työntekijän tietojen luottamuksellisen käsittelyn. Tavoitteena on, että palkanlaskija voi hoitaa maksukiellon oikein ja turvallisesti ilman tulkinnanvaraa. Aloitetaan perusteista, joihin tämä maksukielto-opas antaa selkeät ja käytännönläheiset ohjeet palkanlaskennan arkeen.

Mikä on maksukielto?

Kun kysytään, mikä on maksukielto, vastaus on lyhyesti: se on ulosottoviranomaisen työnantajalle lähettämä määräys pidättää osa työntekijän palkasta ja tilittää se ulosottoon. Maksukielto on lakisääteinen velvollisuus, eikä työnantaja voi kieltäytyä noudattamasta sitä tai sopia työntekijän kanssa sen sivuuttamisesta.

Kun mietit, mikä on maksukielto käytännössä, se sisältää kaikki tiedot, joita pidätyksen tekemiseen tarvitaan:

• Työntekijän tiedot – nimi ja henkilötunnus.
• Ulosmitattavan määrän laskentaohjeet ja ulosmittausprosentti.
• Suojaosuuden määrän yhteissummana.
• Tilitystiedot – tilinumero ja viitenumero.
• Maksukiellon voimassaoloajan.

Työnantajan velvollisuudet ulosotossa

Työnantajan velvollisuudet ulosotossa alkavat heti maksukiellon saavuttua. Ne ovat selkeät ja ne on hoidettava huolellisesti, sillä laiminlyönnistä voi seurata työnantajalle oma maksuvelvollisuus.

1. Noudata maksukieltoa: pidätä palkasta ulosmitattava määrä ja tilitä se ulosottoon. Tämä on pakollista.
2. Laske ulosmittaus oikein: noudata maksukiellossa annettuja laskentaohjeita, joissa suojaosuus ja ulosmittaus on määritelty.
3. Tilitä ajallaan: tilitä ulosmitattu määrä viipymättä palkanmaksun jälkeen.
4. Ilmoita muutoksista: jos työsuhde päättyy tai palkka muuttuu merkittävästi, ilmoita ulosottoon.
5. Säilytä tiedot: pidä kirjaa tehdyistä pidätyksistä ja tilityksistä.

Koska työnantajan velvollisuudet ulosotossa ovat lakisääteisiä, niiden hoitaminen ei ole työnantajan harkinnassa – maksukieltoa on noudatettava riippumatta siitä, mitä mieltä työntekijä tai työnantaja itse asiasta on.

Suojaosuuden laskeminen 2026

Suojaosuus on se osa palkasta, jota ei ulosmitata. Se lasketaan päiväkohtaisesti ja riippuu huollettavien lukumäärästä. Vuonna 2026 suojaosuus on velallisen itsensä osalta 33,03 euroa päivässä ja jokaisen huollettavan osalta 9,65 euroa päivässä.

Ulosmittauksen laskenta käytännössä

Ulosmittaus lasketaan aina nettotulosta eli palkasta verojen ja pakollisten maksujen jälkeen. Ulosmitattava osuus määräytyy porrastetusti sen mukaan, kuinka monta kertaa nettopalkka ylittää suojaosuuden:

• Alle suojaosuuden: ei ulosmitata mitään.
• Suojaosuus–2× suojaosuus (tulorajaulosmittaus): ulosmitataan 2/3 suojaosuuden ylittävästä osasta.
• 2×–4× suojaosuus: ulosmitataan 1/3 koko nettopalkasta.
• Yli 4× suojaosuus: ulosmitataan 1/3 nelinkertaisesta suojaosuudesta ja 4/5 sen ylittävästä osasta, kuitenkin enintään puolet palkasta.

Otetaan esimerkki työntekijästä, jolla ei ole huollettavia ja jonka nettopalkka on 2 400 euroa. Suojaosuus on 990,90 euroa, ja kaksinkertainen suojaosuus on 1 981,80 euroa. Koska 2 400 euroa ylittää kaksinkertaisen suojaosuuden, ulosmitataan 1/3 koko palkasta.

Milloin maksukielto alkaa ja päättyy?

Maksukielto tulee voimaan heti, kun työnantaja on saanut sen tiedoksi, ja sitä on noudatettava seuraavasta palkanmaksusta alkaen. Maksukielto on voimassa toistaiseksi, eli niin kauan kuin ulosottoviranomainen ei ilmoita sen päättymisestä tai muuttumisesta. Tämä maksukielto-opas käsittelee voimassaolon pääpiirteet. Maksukiellon ehtoja voidaan myös päivittää kesken voimassaolon, jos esimerkiksi suojaosuus muuttuu vuodenvaihteessa tai työntekijän olosuhteet muuttuvat.

Maksukielto päättyy, kun ulosottoviranomainen ilmoittaa siitä työnantajalle – esimerkiksi silloin, kun velka on kokonaan maksettu tai ulosmittaus keskeytetään. Työnantaja ei saa lopettaa pidätystä oma-aloitteisesti, vaikka työntekijä niin pyytäisi, vaan ainoastaan ulosottoviranomaisen ilmoituksen perusteella.

Palkanmaksukausi ja suojaosuus

Suojaosuus lasketaan palkanmaksukauden pituuden mukaan, ei kalenterikuukauden todellisten päivien mukaan:

• Kuukausipalkka: 30 päivän suojaosuus.
• Kaksi kertaa kuukaudessa: 15 päivän suojaosuus per maksu.
• Kahden viikon välein: 14 päivän suojaosuus.
• Viikkopalkka: 7 päivän suojaosuus.

Jos samalle kuukaudelle osuu kaksi palkanmaksua, kuten normaali palkka ja erikseen maksettava bonus, suojaosuus jaetaan suhteessa. Ulosottoviranomainen ohjeistaa tästä tarkemmin maksukiellossa.

Useita maksukieltoja samalle työntekijälle

Joskus samalle työntekijälle tulee useampi maksukielto. Tällöin palkanlaskennan ei tarvitse itse ratkaista, mille velalle pidätetty määrä kohdistetaan. Saman velallisen ulosottoasioita hoitaa yksi ulosottoviranomainen, joka kokoaa perinnän yhteen ja ohjeistaa työnantajaa yhdellä maksukiellolla.

Työnantaja siis pidättää maksukiellossa ilmoitetun kokonaismäärän ja tilittää sen ulosottoon, joka jakaa varat velkojille oikeassa etuoikeusjärjestyksessä. Työnantajan vastuulla on ainoastaan oikea pidätys ja tilitys, ei velkojen keskinäinen jako. Esimerkiksi elatusapuvelka on etuoikeutettu ja peritään ennen tavallisia velkoja, mutta tämän jaon hoitaa ulosotto – ei työnantaja.

Erikoistilanteet palkanlaskennassa

Useimmat palkkaerät lasketaan ulosmittauksen perusteena olevaan tuloon. Tässä yleisimmät erikoistilanteet:

Lomaraha ja lomakorvaus

Lomaraha ja lomakorvaus ovat ulosmittauskelpoista tuloa. Ne lisätään sen kuukauden palkkaan, jona ne maksetaan, ja ulosmittaus lasketaan koko kuukauden kokonaistulosta suojaosuus huomioiden.

Bonus ja tulospalkkio

Myös bonukset ja tulospalkkiot ovat ulosmittauskelpoisia. Lisää ne palkkaan kertymiskuukautena ja laske ulosmittaus normaalisti kokonaistulosta.

Luontoisedut

Luontoisedut, kuten auto-, puhelin- tai asuntoetu, lasketaan verotusarvon mukaan tuloksi, vaikka niitä ei makseta rahana. Ne kasvattavat ulosmittauksen perusteena olevaa tuloa.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkkaa ulosmitataan normaalisti. Jos Kela maksaa sairauspäivärahan suoraan työntekijälle, ulosotto lähettää erillisen maksukiellon Kelalle, eikä työnantajan tarvitse huomioida sitä omassa pidätyksessään.

Työsuhteen päättyminen

Ilmoita ulosottoon, kun työntekijän työsuhde päättyy. Viimeisestä palkasta, mukaan lukien lomakorvaukset ja muut lopputilin erät, ulosmitataan normaalisti maksukiellon mukaisesti.

Tilitys ulosottoon

Tilitys ulosottoon tehdään maksukiellossa ilmoitetulle tilille heti palkanmaksun jälkeen. Oikea viitenumero on tärkeä, jotta suoritus kohdistuu oikealle velalliselle ja oikealle ulosottoasialle. Ilman viitettä tilityksen selvittäminen viivästyy.

• Käytä maksukiellossa annettua viitenumeroa.
• Tilitä viipymättä palkanmaksun jälkeen, yleensä seuraavana pankkipäivänä.
• Pidä kirjaa tehdyistä tilityksistä.

Huolellinen ja oikea-aikainen tilitys ulosottoon suojaa myös työnantajaa, sillä pidätyksen laiminlyönnistä voi seurata työnantajalle oma maksuvastuu.

Salassapito ja työntekijän kohtelu

Salassapito ja työntekijän kohtelu ovat olennainen osa maksukiellon käsittelyä. Ulosotto on työntekijän henkilökohtainen asia, ja työnantajan on käsiteltävä tietoa luottamuksellisesti. Hyvä tietää myös, että työnantaja saa maksukiellossa tietoonsa ainoastaan ulosmitattavan summan – ei velan syytä eikä kokonaismäärää.

• Rajaa käsittely: maksukieltoa käsittelee vain palkanlaskenta ja muut välttämättömät henkilöt.
• Älä jaa tietoa: asiaa ei kerrota työyhteisölle tai esihenkilöille ilman perustetta.
• Ei seuraamuksia työntekijälle: ulosotto ei ole peruste irtisanomiselle tai huonolle kohtelulle.

Salassapito ja työntekijän kohtelu korostuvat siksi, että ulosotto koskee monia tavallisia työntekijöitä. Se ei kerro mitään työntekijän työkyvystä tai luotettavuudesta.

Yleisimmät virheet maksukiellon käsittelyssä

Tämä maksukielto-opas korostaa muutamaa virhettä, jotka toistuvat palkanlaskennassa. Niiden välttäminen säästää sekä työntekijän että työnantajan ikäviltä jälkiselvittelyiltä:

• Ulosmittaus lasketaan väärältä pohjalta: yli kaksinkertaisella suojaosuudella ulosmitataan 1/3 koko nettopalkasta, ei vain ylittävästä osasta.
• Lomaraha tai bonus unohtuu: nämä ovat ulosmittauskelpoista tuloa ja kasvattavat ulosmitattavaa määrää.
• Väärä tai puuttuva viitenumero: ilman maksukiellon viitettä suoritus ei kohdistu oikein.
• Tilitys myöhästyy: tilitys on tehtävä viipymättä, sillä myöhästymisestä voi seurata työnantajan vastuu.

Maksukielto palkkahallinnon järjestelmissä

Useimmat palkkahallinnon järjestelmät osaavat laskea ulosmittauksen automaattisesti, kun maksukiellon tiedot – suojaosuus, ulosmittausprosentti ja viitenumero – on syötetty oikein. Tämä maksukielto-opas suosittelee silti tarkistamaan laskennan ensimmäisellä kerralla manuaalisesti, jotta porrastus ja suojaosuus menevät varmasti oikein.

Tallenna maksukielto ja sen tiedot huolellisesti palkkahallinnon järjestelmään ja säilytä alkuperäinen määräys. Kun työntekijän palkka tai työsuhde muuttuu, päivitä tiedot ja ilmoita ulosottoon. Näin pidätys pysyy ajan tasalla koko maksukiellon voimassaolon ajan.

Maksukielto ja työntekijän kohtaaminen

Työntekijä on jo saanut ulosotosta omat ilmoituksensa, joten työnantajan ei tarvitse erikseen kertoa hänelle ulosotosta. Jos asiasta on tarpeen keskustella esimerkiksi palkkalaskelman vuoksi, se hoidetaan asiallisesti ja kahden kesken, ei työyhteisön kuullen.

Hyvä käytäntö on, että palkanlaskenta voi tarvittaessa kertoa työntekijälle, mihin ulosmitattu summa perustuu, ja ohjata tämän tarkempien kysymysten kanssa suoraan ulosottoviranomaiseen. Näin työntekijä saa oikeaa tietoa, ja työnantaja pysyy oman roolinsa rajoissa.

Usein kysytyt kysymykset

• Voiko työnantaja kieltäytyä maksukiellosta? Ei. Maksukiellon noudattaminen on lakisääteinen velvollisuus.
• Paljonko palkasta pidätetään? Tavanomaisella tulotasolla enintään 1/3 nettopalkasta; suojaosuus jätetään aina.
• Milloin ulosmitattu määrä tilitetään? Viipymättä palkanmaksun jälkeen, oikealla viitenumerolla.
• Näkeekö työnantaja velan määrän? Ei. Työnantaja saa tietoonsa vain pidätettävän summan, ei velan syytä tai kokonaismäärää.
• Saako ulosoton takia irtisanoa? Ei. Ulosotto ei ole laillinen peruste irtisanomiselle.

Yhteenveto

Maksukiellon noudattaminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, joka tarkoittaa käytännössä oikein laskettua palkanpidätystä ja ajallaan tehtyä tilitystä. Vuonna 2026 suojaosuus on 33,03 euroa päivässä eli 990,90 euroa kuukaudessa yksin asuvalle, ja ulosmittaus on tavanomaisella tulotasolla enintään 1/3 nettopalkasta.

Muista, että ulosmittaus lasketaan porrastetusti, että lomarahat, bonukset ja luontoisedut ovat ulosmittauskelpoisia ja että työntekijän tietoa on käsiteltävä luottamuksellisesti. Tarvittaessa voit tarkistaa ulosmitattavan määrän ulosottolaskurilla. Pidä tämä maksukielto-opas tallessa palkanlaskennan tukena.