Velkaopas · Palkan ulosmittaus 2026

Miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan – ulosotto palkan ulosmittaus 2026

Miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan? Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita velalliset pohtivat. Palkan ulosmittaus ei ole mielivaltaista, vaan se perustuu tarkkaan lakisääteiseen kaavaan. Selitämme vaihe vaiheelta, miten ulosmitattava määrä lasketaan vuonna 2026 – konkreettisin esimerkein.

Paljonko ulosotto vie palkasta?

Lyhyt vastaus: se riippuu siitä, kuinka paljon nettopalkkaasi jää suojaosuuden yli. Suojaosuus jätetään aina, ja vain sen ylittävästä osasta ulosmitataan. Pääsäännöt vuonna 2026 ovat:

• Jos nettopalkka on enintään suojaosuuden verran (990,90 € kuukaudessa yksin asuvalle), palkasta ei ulosmitata mitään.
• Jos nettopalkka on enintään kaksinkertainen suojaosuus, ulosmitataan kaksi kolmasosaa (2/3) suojaosuuden ylittävästä osasta. Tätä kutsutaan tulorajaulosmittaukseksi.
• Jos nettopalkka ylittää kaksinkertaisen suojaosuuden, ulosmitataan pääsääntöisesti yksi kolmasosa (1/3) koko nettopalkasta.
• Hyvin suurista palkoista (yli nelinkertainen suojaosuus) ulosmitataan enimmillään puolet.

Tarkka euromäärä lasketaan siis aina nettopalkasta ja suojaosuudesta. Käymme laskukaavan ja konkreettiset esimerkit läpi seuraavissa osioissa.

Miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan – pääperiaate

Lyhyesti: palkasta ulosmitattava määrä lasketaan vähentämällä nettopalkasta suojaosuus ja soveltamalla tuloluokan mukaista ulosmittausprosenttia. Ulosotto palkan ulosmittaus perustuu siis aina nettotuloon ja laissa määriteltyyn suojaosuuteen, ei sattumaan.

Kun haluat ymmärtää, miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan, kannattaa edetä kahdessa vaiheessa: ensin ulosmittauksen perusteet eli nettopalkka ja suojaosuus, sitten ulosmittauksen neljä porrasta, jotka määräävät perittävän osuuden. Käymme molemmat läpi esimerkkien kanssa alla.

Ulosmittauksen perusteet – mistä lähdetään liikkeelle?

Ulosmittauksen perusteet ovat yksinkertaiset: palkan ulosmittaus lasketaan aina nettopalkasta eli käteen jäävästä osuudesta verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen. Bruttopalkalla ei ole ulosmittauksessa merkitystä. Nettopalkkaan luetaan myös verotettavat luontoisedut, kuten lounas-, puhelin- ja autoetu niiden verotusarvon mukaan.

Laskenta perustuu kahteen keskeiseen tekijään:

1. Suojaosuus – rahamäärä, joka jätetään aina velalliselle
2. Nettopalkan suuruus suhteessa suojaosuuteen

Vuonna 2026 suojaosuus on 33,03 euroa päivässä eli 990,90 euroa kuukaudessa ilman huollettavia. Jokainen huollettava nostaa suojaosuutta 9,65 euroa päivässä eli 289,50 euroa kuukaudessa.

Miksi ulosmittaus lasketaan nettopalkasta?

Ulosmittaus lasketaan nettopalkasta, koska se kuvaa todellista käytettävissä olevaa tuloa. Bruttopalkasta on jo vähennetty verot ja lakisääteiset maksut, joten ne eivät ole velallisen käytettävissä velkojen maksuun.

Nettopalkkaan luetaan kuitenkin mukaan verotettavat luontoisedut, kuten lounas-, puhelin- ja autoetu, niiden verotusarvon mukaan. Sen sijaan verovapaat kulukorvaukset, kuten kilometrikorvaukset ja päivärahat, eivät kuulu ulosmitattavaan tuloon, koska ne korvaavat työstä aiheutuneita kuluja eivätkä ole varsinaista palkkaa.

Mikä on suojaosuus ja miksi se on tärkeä?

Suojaosuus on se rahamäärä, joka velalliselle on aina jätettävä toimeentuloa varten. Se on ulosmittauksen tärkein yksittäinen tekijä, sillä ilman sitä ulosmittaus voisi viedä koko palkan.

Suojaosuus on kiinteä ja laissa määritelty: 33,03 €/päivä eli 990,90 €/kk vuonna 2026, ja jokainen huollettava nostaa sitä 9,65 €/päivä. Suojaosuus lasketaan ulosmittauskausittain – kuukausipalkalla 30 päivältä. On tärkeää huomata, että suojaosuus on sama riippumatta siitä, kuinka korkeat henkilökohtaiset menosi ovat: se ei jousta esimerkiksi asumiskulujen mukaan.

Ulosmittauksen neljä porrasta

Ulosmittauksen neljä porrasta määräytyvät ulosottokaaren mukaan tulojen suuruuden perusteella. Mitä suuremmat tulot, sitä suurempi osuus ulosmitataan – mutta suojaosuus jää aina. Tässä yhteenveto:

Porras 1: tulot alle suojaosuuden

Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, ulosmittausta ei tehdä lainkaan. Ilman huollettavia alle 990,90 euron kuukausipalkasta ei ulosmitata mitään.

Porras 2: tulot 1–2 kertaa suojaosuus (tulorajaulosmittaus)

Kun palkka on suojaosuuden ja kaksinkertaisen suojaosuuden välissä, ulosmitataan 2/3 suojaosuuden ylittävästä osasta. Tätä kutsutaan tulorajaulosmittaukseksi, ja se suojaa pienituloisia.

Porras 3: tulot 2–4 kertaa suojaosuus

Kun palkka ylittää kaksinkertaisen suojaosuuden mutta jää alle nelinkertaisen, ulosmitataan 1/3 koko nettopalkasta. Tämä on yleisin tilanne keskituloisilla.

Porras 4: tulot yli 4 kertaa suojaosuus

Suurituloisilla ulosmittaus on progressiivinen. Nelinkertaisesta suojaosuudesta ulosmitataan 1/3 ja sen ylittävästä osasta 4/5. Palkasta voidaan kuitenkin ulosmitata enintään 50 %.

Huollettavien vaikutus laskentaan

Huollettavien vaikutus laskentaan on merkittävä: jokainen huollettava nostaa suojaosuutta ja siten pienentää ulosmittausta. Käytännössä huollettavat voivat siirtää velallista alempaan ulosmittausportaaseen.

Esimerkki: sama palkka, eri perhetilanteet

Sama nettopalkka voi johtaa hyvin erilaiseen ulosmittaukseen huollettavien määrästä riippuen. Alla 2 000 euron nettopalkka kolmessa tilanteessa:

Huollettavat voivat siis pienentää ulosmittausta satoja euroja kuukaudessa. Siksi on tärkeää ilmoittaa kaikki huollettavat ulosottotarkastajalle.

Tulorajaulosmittaus tarkemmin

Tulorajaulosmittaus on pienituloisia suojaava porras, jossa palkka on suojaosuuden ja kaksinkertaisen suojaosuuden välissä. Siinä ulosmitataan vain 2/3 suojaosuuden ylittävästä osasta, jolloin euromääräinen ulosmittaus jää maltilliseksi.

Tulorajaulosmittauksen piirissä oleville myönnetään myös enemmän helpotuksia: kun ulosmittaus on jatkunut vähintään vuoden, velallinen saa automaattisesti kolme vapaakuukautta vuodessa. Tämä tunnustaa sen, että pienillä tuloilla eläminen on tiukkaa, ja antaa hieman liikkumavaraa esimerkiksi yllättäviin menoihin.

Lomarahat, provisiot ja muut lisät

Lomarahat, provisiot, bonukset ja ylityökorvaukset ovat osa ulosmitattavaa tuloa. Ne lasketaan mukaan sille palkkakaudelle, jolloin ne maksetaan, ja ulosmittaus määräytyy kokonaistulon perusteella.

Useita velkoja – miten ulosmittaus jakautuu?

Velallisia mietityttää usein, kasvaako ulosmittaus, jos velkoja on monta. Näin ei ole: palkasta ulosmitataan aina sama laskennallinen määrä riippumatta siitä, kuinka monelle velkojalle olet velkaa.

Ulosotto kerää yhden ulosmittausmäärän palkasta ja jakaa sen velkojien kesken laissa määritellyn etusijajärjestyksen mukaan. Esimerkiksi elatusapuvelka on etuoikeutettu ja maksetaan ensin. Velkojen lukumäärä ei siis vaikuta siihen, paljonko sinulle jää käteen – käteen jäävä summa määräytyy yksinomaan nettopalkan ja suojaosuuden perusteella.

Mitä jos palkka vaihtelee kuukausittain?

Jos tulosi vaihtelevat esimerkiksi tuntityön tai provisioiden vuoksi, ulosmittaus lasketaan erikseen jokaiselle palkkakaudelle. Hyvänä kuukautena ulosmitataan enemmän ja heikompana vähemmän – aina kyseisen kauden nettotulon ja suojaosuuden mukaan.

Tämä tarkoittaa, että ulosmittaus joustaa tulojesi mukaan automaattisesti. Jos jonain kuukautena tulot jäävät alle suojaosuuden, kyseiseltä kaudelta ei ulosmitata mitään.

Ulosmittaus eläkkeestä

Eläkkeestä ulosmitataan samojen sääntöjen mukaan kuin palkasta: suojaosuus, tulorajat ja prosentit ovat identtiset. Ainoa ero on, että eläke maksetaan yleensä kerran kuukaudessa, joten suojaosuus lasketaan aina 30 päivältä.

Maksusuunnitelma vaihtoehtona maksukiellolle

Palkan ulosmittaus toteutetaan yleensä lähettämällä työnantajalle maksukielto, jonka perusteella ulosmitattava osuus pidätetään palkasta automaattisesti. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tapa.

Voit myös sopia ulosoton kanssa maksusuunnitelmasta, jolloin maksat ulosmitattavan määrän itse suoraan ulosottoon. Tällöin työnantajallesi ei lähetetä maksukieltoa eikä työnantaja saa tietää ulosotosta. Maksettava summa on sama, mutta maksusuunnitelma voi tuntua hienovaraisemmalta vaihtoehdolta.

Milloin palkan ulosmittaus alkaa ja päättyy?

Palkan ulosmittaus alkaa, kun ulosotto lähettää työnantajalle maksukiellon. Sen jälkeen työnantaja pidättää ulosmitattavan osuuden jokaisesta palkanmaksusta ja tilittää sen ulosottoon. Velallinen saa itse käteen suojaosuuden ja sen ylittävän, ulosmittaukseen kuulumattoman osan.

Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka korkoineen ja kuluineen on kokonaan maksettu tai ulosottoperuste vanhenee. Jos tulosi tai perhetilanteesi muuttuvat, ulosmittauksen määrä lasketaan uudelleen. Siksi kannattaa aina ilmoittaa muutokset ulosottoon, jotta ulosmittaus pysyy oikean suuruisena. Voit seurata velkasi tilannetta ulosoton sähköisestä asioinnista.

Käytännön vinkkejä

Kun tiedät, miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan, voit suunnitella talouttasi paremmin. Muutama vinkki:

• ilmoita huollettavat ulosottotarkastajalle – ne pienentävät ulosmittausta
• hae tarvittaessa vapaakuukautta välttämättömiin hankintoihin
• kun ulosmittaus on jatkunut vähintään vuoden, tulorajaulosmittauksen piirissä saat automaattisesti 3 vapaakuukautta vuodessa
• tarkista oma tilanteesi maksukieltolaskurilla

Ulosotto palkan ulosmittaus – yhteenveto

Ulosotto palkan ulosmittaus on aina porrastettu niin, että pienituloiset suojataan. Ulosmittaus lasketaan nettopalkasta, ja suojaosuus (990,90 €/kk vuonna 2026) jää aina velalliselle. Mitä suuremmat tulot, sitä suurempi euromääräinen ulosmittaus – tyypillisesti 1/3 nettopalkasta ja enintään 50 %. Huollettavien vaikutus laskentaan on merkittävä, sillä jokainen huollettava nostaa suojaosuutta ja pienentää ulosmittausta. Kun ymmärrät, miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan, osaat ennakoida käteen jäävän summan ja suunnitella taloutesi sen mukaan. Tarkimman tiedon omasta tilanteestasi saat maksukieltolaskurilla, joka tekee laskennan automaattisesti vuoden 2026 säännöillä.

Päivitetty kesäkuu 2026. Perustuu ulosottokaaren säännöksiin ja oikeusministeriön asetukseen suojaosuudesta.

Yleisimmät väärinkäsitykset ulosmittauksen laskennassa

Palkan ulosmittaukseen liittyy paljon vääriä luuloja. Tässä yleisimmät oikaistuna:

• "Ulosotto vie koko palkan." Ei vie. Suojaosuus jätetään aina, ja enimmäismäärä on 50 % nettopalkasta.
• "Ulosmittaus lasketaan bruttopalkasta." Ei lasketa. Laskenta tehdään aina nettopalkasta.
• "Mitä enemmän velkojia, sitä enemmän ulosmitataan." Ei pidä paikkaansa. Palkasta peritään sama määrä riippumatta velkojien lukumäärästä.
• "Suojaosuus huomioi asumiskulut." Ei huomioi. Suojaosuus on kiinteä, mutta korkeat menot voivat oikeuttaa vapaakuukauteen.

Usein kysytyt kysymykset ulosmittauksen laskennasta

• Lasketaanko ulosmittaus brutto- vai nettopalkasta? Aina nettopalkasta eli summasta, joka jää käteen verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen.
• Viekö ulosotto aina kolmanneksen palkasta? Ei aina. Pienituloisilta (tulorajaulosmittaus) viedään vähemmän, ja palkasta voidaan ulosmitata enintään puolet. Alle suojaosuuden olevista tuloista ei ulosmitata mitään.
• Miten ilmoitan huollettavat? Ota yhteyttä omaan ulosottotarkastajaasi puhelimitse tai Ulosottolaitoksen sähköisen asioinnin kautta. Huollettavien ilmoittaminen pienentää ulosmittausta heti.
• Huomioidaanko asumiskulut ulosmittauksessa? Suojaosuus on kiinteä eikä huomioi henkilökohtaisia kuluja. Korkeat asumiskulut voivat kuitenkin olla peruste vapaakuukauden hakemiselle.
• Mistä näen oman ulosmittaukseni määrän? Voit laskea sen maksukieltolaskurilla tai tarkistaa sen ulosoton sähköisestä asioinnista.