Velkaopas · Ulosotto 2026

Verovelka ulosotossa – verojen erityisasema perinnässä

Verovelka ulosotossa on yksi yleisimmistä veloista: maksamattomat tuloverot, arvonlisäverot ja muut verot päätyvät perintään, jos niitä ei makseta ajoissa. Käymme läpi, miten verovelka käsitellään ulosotossa, mitä erityispiirteitä sillä on ja miten siitä pääsee eroon. Mukana on selkeät säännöt, vertailu tavalliseen velkaan ja ajantasaiset luvut vuodelle 2026.

Verovelka on suoraan ulosottokelpoinen

Verovelka on suoraan ulosottokelpoinen, mikä erottaa sen tavallisista veloista merkittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa:

• Ei tarvita tuomiota: toisin kuin yksityisoikeudelliset velat (pikavipit, luottokortit), verovelka voidaan periä ulosotossa ilman käräjäoikeuden tuomiota.
• Verohallinto toimii itse: Verohallinto voi lähettää maksamattomat verot suoraan ulosottoon ilman erillistä oikeusprosessia.
• Nopeampi prosessi: verojen perintä alkaa nopeammin kuin yksityisoikeudellisten velkojen.

Koska verovelka on suoraan ulosottokelpoinen, siihen on reagoitava ripeästi – ulosotto voi alkaa pian maksamatta jättämisen jälkeen. Suomalaisilla oli vuoden 2025 lopussa verovelkaa yli 4,5 miljardia euroa, ja kolmannes siitä oli pienyrittäjillä.

Miksi verovelka on niin yleinen?

Verovelka ulosotossa on yleisempää kuin moni luulee. Suomalaisilla oli vuoden 2025 lopussa verovelkaa yli 4,5 miljardia euroa, ja erityisesti pienyrittäjät ovat alttiita verovelan kasvulle.

Tavallisimmat syyt ovat yrittäjän arvonlisävero- ja ennakkoverovelat, palkansaajan yllättävä jäännösvero sekä tilanteet, joissa veroilmoitus jää tekemättä ja seurauksena on liian suuri arvioverotus. Yhteistä näille on, että velka voidaan usein välttää reagoimalla ajoissa.

Mitä veroja peritään ulosotossa?

Kun pohditaan, mitä veroja peritään ulosotossa, vastaus on lähes kaikkia. Ulosotossa peritään seuraavia veroja ja niihin liittyviä maksuja:

• tuloverot (ennakonpidätys, jäännösvero)
• arvonlisävero (yrittäjät)
• kiinteistövero
• ajoneuvovero
• perintö- ja lahjavero
• varainsiirtovero
• veronkorotukset ja viivästyskorot

Listasta näkyy, että kysymys siitä, mitä veroja peritään ulosotossa, kattaa sekä henkilöasiakkaiden että yrittäjien verot. Kaikkia näitä koskee sama sääntö: ne ovat suoraan ulosottokelpoisia.

Verovelka ennen ulosottoa

Verovelka ennen ulosottoa kulkee tietyn polun. Ennen kuin vero siirtyy ulosottoon, Verohallinto lähettää seuraavat vaiheet:

1. Alkuperäinen lasku: vero erääntyy maksettavaksi.
2. Maksumuistutus: jos veroa ei makseta eräpäivään mennessä, tulee muistutus.
3. Maksukehotus: viimeinen kehotus ennen perintätoimia.
4. Ulosottoon siirto: jos maksua ei tule, vero siirretään ulosottoon.

Verovelka ennen ulosottoa kannattaa hoitaa heti, sillä prosessi voi edetä nopeasti – jopa muutamassa kuukaudessa. Mitä aiemmin reagoit, sitä useampi vaihtoehto on käytettävissä.

Verohallinnon maksujärjestely

Ennen ulosottoa tai sen aikana voit pyytää Verohallinnolta maksujärjestelyä. Vaihtoehtoja on kaksi:

• Maksuajan pidennys: lisäaikaa verojen maksamiseen.
• Maksusopimus: verojen maksaminen erissä.

Maksujärjestelyn edellytyksiä ovat muun muassa, että maksukykysi on selvitetty, sinulla on realistinen maksusuunnitelma etkä ole aiemmin laiminlyönyt maksujärjestelyä. Maksujärjestelyssä veroon sovelletaan huojennettua viivästyskorkoa, joka on 4,5 % vuonna 2026 – matalampi kuin varsinainen viivästyskorko.

Verovelka ulosmittauksessa

Kun verovelka on ulosotossa, sitä peritään samoin keinoin kuin muitakin velkoja:

• Palkan ulosmittaus: suojaosuuden ylittävästä palkasta ulosmitataan velan maksuun.
• Veronpalautuksen ulosmittaus: veronpalautus käytetään verovelan maksuun automaattisesti.
• Omaisuuden ulosmittaus: tarvittaessa omaisuutta voidaan ulosmitata.

Verovelka ulosotossa perustuu siis samoihin laskentasääntöihin kuin muu palkan ulosmittaus – suojaosuus jätetään aina velalliselle.

Veronpalautus ja verovelka

Veronpalautus ja verovelka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Jos sinulla on maksamatonta veroa, Verohallinto käyttää veronpalautuksesi ensin sen kuittaamiseen jo ennen kuin velka ehtii ulosottoon.

Jos verovelka on jo ulosotossa, veronpalautus voidaan ulosmitata kokonaan ilman suojaosuutta. Veronpalautusta ei siis käytännössä kannata odottaa, jos verovelkaa on maksamatta – se ohjautuu velan maksuun automaattisesti.

Verovelka ja muut velat

Jos sinulla on sekä verovelkaa että muita velkoja ulosotossa, kohtelu on seuraava:

• Samanarvoisuus: verovelka ei ole etuoikeutettu suhteessa muihin velkoihin. Ainoa selvä poikkeus on elatusapuvelka, joka on etusijalla.
• Jako-osuus: ulosmitatut varat jaetaan velkojien kesken saatavien suhteessa.
• Verohallinto on aktiivinen velkoja: se seuraa perintää tarkasti ja reagoi nopeasti.

Verovelka velkajärjestelyssä

Verovelka voidaan sisällyttää yksityishenkilön velkajärjestelyyn, ja se on tässä suhteessa tavallinen velka:

• Leikkaus mahdollinen: toisin kuin elatusapuvelka, verovelka voidaan leikata velkajärjestelyssä.
• Sama kohtelu: verovelkaa kohdellaan kuten muitakin vakuudettomia velkoja.
• Veronpalautukset: velkajärjestelyn aikana veronpalautukset voidaan määrätä maksettavaksi velkojille.

Verovelka ja ulkomaille muutto

Verovelka ei katoa, vaikka muuttaisit ulkomaille. Suomi tekee veroviranomaisten kanssa kansainvälistä yhteistyötä, ja EU-maissa verosaatavia voidaan periä jäsenvaltioiden välisellä virka-avulla.

Käytännössä Suomeen jäänyt verovelka voi siis seurata ulkomaillekin, ja se vanhenee vasta lopullisen viiden vuoden määräajan kuluttua. Maastamuutto ei ole keino välttää verovelkaa.

Voiko verovelan saada huojennettua?

Erityistilanteissa Verohallinto voi myöntää veronhuojennuksen eli jättää veroa perimättä kokonaan tai osittain. Huojennusta voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun veron periminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta tai maksukyky on olennaisesti heikentynyt.

Huojennus on kuitenkin poikkeuksellinen toimenpide, eikä siihen kannata luottaa ennakolta. Ensisijaisia keinoja ovat maksujärjestely ja tarvittaessa velkajärjestely.

Verovelka ja maksuhäiriömerkintä

Verovelka ja maksuhäiriömerkintä eivät kulje käsi kädessä samalla tavalla kuin yksityisoikeudellisissa veloissa. Koska verovelka on suoraan ulosottokelpoinen eikä siitä anneta käräjäoikeuden tuomiota, se ei suoraan synnytä henkilön maksuhäiriömerkintää. Tilanne muuttuu kuitenkin näin:

• Ulosoton kautta: jos verovelka johtaa pitkään jatkuvaan ulosmittaukseen tai varattomuusesteeseen, maksuhäiriömerkintä voi syntyä.
• Yritysten tilanne: yrityksen verovelka voi näkyä julkisessa verovelkarekisterissä ja yrityksen luottotiedoissa.

Verovelka ja maksuhäiriömerkintä liittyvät siis toisiinsa lähinnä ulosoton kautta, ei automaattisesti.

Verovelka ja yritystoiminta

Yrittäjän verovelat ansaitsevat erityishuomiota, sillä niihin liittyy myös vastuukysymyksiä:

• Arvonlisäverovelka: ALV-velka on yleinen ongelma – kyse on asiakkailta kerätystä verosta, joka olisi pitänyt tilittää valtiolle.
• Ennakonpidätykset: työntekijöiden palkoista maksamatta jääneet ennakonpidätykset ovat vakava asia.
• Henkilökohtainen vastuu: osakeyhtiössä verovelat ovat lähtökohtaisesti yhtiön velkoja. Jos verojen maksamatta jättäminen on tahallista, vastuuhenkilöt voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen.
• Toiminimen verovelat: yksityisen elinkeinonharjoittajan verovelat ovat aina yrittäjän henkilökohtaisia velkoja.

Arvioverotus kasvattaa verovelkaa

Jos veroilmoitus jää tekemättä, Verohallinto toimittaa arvioverotuksen. Siinä tulot arvioidaan käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja arvio on usein todellista suurempi.

Tämä on yleinen tapa joutua tarpeettomaan verovelkaan. Veroilmoitus kannattaa siis aina tehdä, vaikka veroja ei heti pystyisi maksamaan – oikea verotus on lähes poikkeuksetta arvioverotusta pienempi.

Veronkorotus ja viivästyskorko

Maksamattomaan veroon lisätään kahdenlaisia seuraamuksia:

• Viivästyskorko: korko alkaa kertyä eräpäivästä. Vuoden 2026 alkupuoliskolla viivästyskorko on 9,5 % (viitekorko 2,5 % + 7 prosenttiyksikköä).
• Veronkorotus: Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen, jos veroilmoitus on virheellinen tai puutteellinen.

Nämä lisäykset kasvattavat velkaa nopeasti, joten verot kannattaa hoitaa ajoissa tai sopia maksujärjestelystä, jolloin sovelletaan matalampaa huojennettua korkoa.

Verovelka ja yrityksen tulevaisuus

Yritykselle verovelalla voi olla seurauksia myös liiketoiminnan kannalta. Julkisessa verovelkarekisterissä näkyvä verovelka voi vaikeuttaa rahoituksen saamista, kumppanuuksia ja julkisiin hankintoihin osallistumista.

Pahimmillaan Verohallinto voi hakea maksukyvyttömän yrityksen konkurssiin maksamattomien verojen perusteella. Siksi yrityksen verovelkaan kannattaa puuttua heti – maksujärjestely tai ennakkoverojen tarkistaminen ovat usein toimivia ensiaskeleita.

Verovelan vertailu tavalliseen velkaan

Mitä tehdä, jos verovelka on jo ulosotossa?

Jos verovelka ulosotossa on jo tosiasia, tilanne ei ole toivoton. Toimi näin:

• Sovi maksujärjestelystä Verohallinnon kanssa OmaVerossa – myönnetty järjestely voi keskeyttää ulosoton.
• Ota yhteyttä ulosottoon ja selvitä maksusuunnitelman mahdollisuus.
• Hae tarvittaessa velkajärjestelyä, jos velkaa on paljon eikä sitä saa muuten hoidettua.
• Tee puuttuvat veroilmoitukset, jotta liian suuri arvioverotus oikaistaan.

Aktiivinen ote kannattaa aina, sillä tilanne hoituu parhaiten yhteistyössä Verohallinnon ja ulosoton kanssa.

Verovelasta eroon pääseminen

Verovelasta pääsee eroon useammalla tavalla:

• Maksaminen: maksa velka pois, niin perintä loppuu.
• Maksujärjestely: sovi Verohallinnon kanssa maksueristä.
• Velkajärjestely: verovelat voidaan leikata velkajärjestelyssä.
• Vanhentuminen: vero vanhenee viiden vuoden kuluttua sitä seuraavan vuoden alusta, jona se on määrätty. Tämä vanhentuminen on lopullinen – verovelkaa ei voi katkaista pidemmäksi kuten yksityisoikeudellista velkaa.

Yhteenveto: verovelka ulosotossa

Verovelka ulosotossa on suoraan ulosottokelpoinen – se voidaan periä ilman tuomiota, ja perintä alkaa nopeasti. Verohallinto on aktiivinen velkoja, mutta tarjoaa myös maksujärjestelyn, jossa korko on matalampi. Verovelka ei ole etuoikeutettu (paitsi elatusapuun nähden), ja se voidaan leikata velkajärjestelyssä toisin kuin elatusapuvelka. Jos sinulla on verovelkaa, ota yhteyttä Verohallintoon ja selvitä maksujärjestelyn mahdollisuus. Mitä aikaisemmin toimit, sitä enemmän vaihtoehtoja sinulla on. Verot kannattaa hoitaa ennen kuin ne ehtivät ulosottoon, sillä silloin korko on matalampi ja keinoja on enemmän.

Yleisiä väärinkäsityksiä verovelasta

Verovelkaan liittyy useita virheellisiä käsityksiä. Tässä yleisimmät oikaistuna:

• "Verovelka vaatii käräjäoikeuden tuomion." Ei – verovelka on suoraan ulosottokelpoinen.
• "Verovelka katoaa, kun muuttaa ulkomaille." Ei – velkaa voidaan periä myös ulkomailla virka-apuna.
• "Saan veronpalautukseni, vaikka verovelkaa on." Et – palautus käytetään ensin verovelan maksuun.
• "Verovelasta tulee aina maksuhäiriömerkintä." Ei suoraan – merkintä voi syntyä vain ulosoton kautta.

Usein kysytyt kysymykset

• Tarvitaanko verovelan perintään tuomio? Ei. Verovelka on suoraan ulosottokelpoinen, joten se voidaan periä ilman käräjäoikeuden tuomiota.
• Paljonko verovelan viivästyskorko on? Vuoden 2026 alkupuoliskolla 9,5 %. Maksujärjestelyssä sovelletaan huojennettua 4,5 %:n korkoa.
• Aiheuttaako verovelka maksuhäiriömerkinnän? Ei suoraan, koska tuomiota ei anneta. Merkintä voi syntyä vain ulosoton kautta, esimerkiksi varattomuusesteestä.
• Voiko verovelan saada anteeksi? Verovelka voidaan leikata yksityishenkilön velkajärjestelyssä, ja se vanhenee lopullisesti viidessä vuodessa. Erityistilanteissa Verohallinto voi myös myöntää veronhuojennuksen.
• Mistä haen maksujärjestelyä? OmaVerosta. Jos järjestely myönnetään, ulosottoperintä voidaan keskeyttää.
• Voiko verovelan takia menettää yrityksen? Pahimmillaan Verohallinto voi hakea maksukyvyttömän yrityksen konkurssiin maksamattomista veroista. Siksi maksujärjestely kannattaa tehdä ajoissa.