Yritystalous · Maksukyvyttömyys

Yrityksen konkurssi – mitä se tarkoittaa ja miten se etenee?

Konkurssi on yrityksen lopullinen maksukyvyttömyysmenettely. Kun yritys ei enää pysty maksamaan velkojaan, konkurssi on usein viimeinen vaihtoehto. Tässä oppaassa käymme läpi, mitä yrityksen konkurssi tarkoittaa, miten se etenee ja mitä seurauksia siitä on yritykselle ja yrittäjälle.

Mikä on yrityksen konkurssi?

Yrityksen konkurssi on menettely, jossa maksukyvyttömän yrityksen koko omaisuus käytetään velkojen maksuun. Konkurssissa yrityksen liiketoiminta yleensä loppuu kokonaan, omaisuus myydään ja myynnistä saadut varat jaetaan velkojille saatavien mukaan. Menettelyä säätelee konkurssilaki (120/2004).

Konkurssi eroaa yrityssaneerauksesta ratkaisevasti: konkurssissa yritys lopetetaan, kun taas saneerauksessa yritys jatkaa toimintaansa velkojen järjestelyn jälkeen. Konkurssi on siis viimesijainen keino, johon turvaudutaan vasta silloin, kun toiminnan tervehdyttäminen ei enää ole millään tavoin mahdollista.

Milloin yritys voi joutua konkurssiin?

Milloin yritys voi joutua konkurssiin? Konkurssin edellytyksenä on maksukyvyttömyys – yritys ei pysty maksamaan velkojaan niiden erääntyessä, eikä tilanne ole vain tilapäinen. Konkurssia voi hakea kaksi tahoa:

• Yritys itse – niin sanottu vapaaehtoinen konkurssi.
• Velkoja – niin sanottu pakkokonkurssi.

Valtaosa konkursseista alkaa juuri velkojan tekemästä hakemuksesta. Kun pohditaan, milloin yritys voi joutua konkurssiin, tyypillinen tilanne on, ettei yritys ole maksanut veroja, vuokria tai tavarantoimittajien laskuja. Velkoja voi tällöin hakea yritystä konkurssiin saatavansa turvaamiseksi, kun muut perintäkeinot eivät ole tuottaneet tulosta.

Miten konkurssi etenee?

Miten konkurssi etenee? Menettely jakautuu kuuteen päävaiheeseen.

Vaihe 1: Konkurssihakemus

Konkurssihakemus jätetään käräjäoikeuteen. Jos velkoja hakee konkurssia, yritystä kuullaan ennen päätöstä.

Vaihe 2: Konkurssiin asettaminen

Käräjäoikeus tutkii, onko yritys maksukyvytön. Jos on, tuomioistuin asettaa yrityksen konkurssiin, määrää pesänhoitajan ja ilmoittaa konkurssin kaupparekisteriin. Pesänhoitaja on yleensä asianajaja, joka vastaa konkurssipesän hallinnosta ja velkojien etujen valvomisesta menettelyn aikana.

Vaihe 3: Pesäluettelo ja velkojainkokous

Pesänhoitaja laatii pesäluettelon, jossa kartoitetaan yrityksen omaisuus, velat ja velkojat sekä mahdolliset takaisinsaantivaatimukset. Velkojat kokoontuvat velkojainkokoukseen, jossa päätetään konkurssipesän hallinnosta ja jatkotoimista. Kokous on velkojien keskeisin vaikutuskeino menettelyssä.

Vaihe 4: Omaisuuden myynti

Pesänhoitaja realisoi eli myy yrityksen omaisuuden: vaihto-omaisuuden (tavarat), käyttöomaisuuden (koneet ja kalusto), kiinteistöt sekä saatavat. Myynti pyritään tekemään parhaalla mahdollisella hinnalla velkojien eduksi, jotta jaettavaa kertyisi mahdollisimman paljon.

Vaihe 5: Varojen jako

Myynnistä saadut varat jaetaan velkojille laissa määritellyssä maksunsaantijärjestyksessä. Käytännössä tavallisille velkojille jää usein vain pieni osa saatavistaan – tai ei mitään.

Vaihe 6: Konkurssin päättyminen

Kun omaisuus on myyty ja varat jaettu, konkurssi päättyy ja yritys poistetaan kaupparekisteristä. Osakeyhtiö lakkaa tällöin olemasta.

Kuinka kauan konkurssi kestää?

Konkurssin kesto vaihtelee tapauksen mukaan. Yksinkertainen konkurssi voi valmistua noin vuodessa, mutta laajemmissa pesissä menettely kestää tyypillisesti kahdesta kolmeen vuotta – joskus pidempäänkin, jos omaisuuden myynti tai riitaisuudet pitkittävät käsittelyä.

Se, miten konkurssi etenee aikataulullisesti, riippuu pesän koosta ja selvyydestä. Varojen puutteessa raukeava konkurssi päättyy yleensä nopeasti, kun taas suuren yrityksen konkurssipesän selvittäminen ja varojen jako voivat viedä vuosia.

Maksunsaantijärjestys: kuka saa rahansa?

Varat jaetaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) mukaisesti. Tärkeää on tietää, että vuoden 1993 uudistuksessa useimmat vanhat etuoikeudet poistettiin – esimerkiksi palkkasaatavien etuoikeus lakkasi. Järjestys on nykyisin seuraava:

1. Massavelat – konkurssipesän omat kulut, kuten pesänhoitajan palkkio ja konkurssin alkamisen jälkeiset palkat. Nämä maksetaan ensin.
2. Vakuus- eli panttivelat – vakuusvelkoja saa maksun vakuutena olevan omaisuuden arvosta. Yrityskiinnityksen kohteena olevasta omaisuudesta maksetaan kiinnitysvelkojalle puolet ja toinen puoli jaetaan muille velkojille.
3. Tavalliset eli etuoikeudettomat velat – esimerkiksi ostovelat ja verovelat. Nämä ovat keskenään samanarvoisia, ja jako-osuus jaetaan saatavien suuruuden suhteessa.
4. Viimesijaiset velat – esimerkiksi konkurssin alkamisen jälkeen kertyvä korko ja sakot. Nämä maksetaan vasta viimeisenä.

Takaisinsaanti konkurssipesään

Ennen konkurssia tehtyjä järjestelyjä ei voi käyttää velkojien vahingoksi. Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) nojalla pesänhoitaja voi peräyttää eli vaatia takaisin esimerkiksi sopimattomasti suosittuja maksuja tai omaisuuden siirtoja.

Peräytettäviä voivat olla muun muassa lahjat, alihintaiset kaupat ja läheisille tehdyt suoritukset tietyltä ajalta ennen konkurssia. Takaisinsaannilla pyritään palauttamaan pesään omaisuus, joka muuten jäisi velkojien ulottumattomiin. Tämän vuoksi viime hetken omaisuuden siirrot voivat kääntyä yrittäjää vastaan.

Raukeaminen varojen puutteessa

Jos konkurssipesässä ei ole varoja edes konkurssikulujen kattamiseen, käräjäoikeus määrää konkurssin raukeamaan varojen puutteessa. Tämä on hyvin yleistä pienissä yrityksissä, joissa realisoitavaa omaisuutta on vähän tai ei käytännössä lainkaan.

Raukeaminen ei tarkoita, että velat katoaisivat – ne jäävät edelleen voimaan. Osakeyhtiö poistetaan kuitenkin rekisteristä, joten yhtiön velat jäävät käytännössä perimättä, ellei joku ole antanut niistä henkilökohtaista takausta.

Vapaaehtoinen konkurssi vai pakkokonkurssi?

Konkurssi voi alkaa kahdella tavalla. Vapaaehtoisessa konkurssissa yritys hakeutuu itse konkurssiin, kun se toteaa, ettei toimintaa voida jatkaa. Tämä antaa yrittäjälle hieman enemmän hallintaa lopettamisen ajoitukseen.

Pakkokonkurssissa velkoja hakee yrityksen konkurssiin maksamattomien saatavien vuoksi. Velkoja voi yleensä hakea konkurssia, kun saatava on selvä ja erääntynyt eikä yritys maksa sitä. Käytännössä suurin osa konkursseista on velkojan hakemia.

Mitä tapahtuu veloille?

Velkojen kohtalo riippuu velan tyypistä ja yhtiömuodosta:

• Yrityksen velat: maksetaan pesän varoista. Jos varat eivät riitä, velat jäävät maksamatta. Osakeyhtiössä yhtiön velat eivät siirry osakkeenomistajille.
• Henkilökohtaiset takaukset: jos yrittäjä on taannut yrityksen velkoja henkilökohtaisesti, hän vastaa niistä myös konkurssin jälkeen.
• Verovelat: osakeyhtiön verovelat eivät siirry yrittäjälle, ellei kyseessä ole veronkierto tai muu väärinkäytös.

Yrittäjän vastuu

Yrittäjän vastuu määräytyy yhtiömuodon mukaan. Osakeyhtiössä osakkeenomistajan vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan – yrittäjä ei lähtökohtaisesti vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisesti. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksia:

• Henkilökohtaiset takaukset – yrittäjä vastaa takaamistaan veloista täysimääräisesti.
• Laiminlyönnit – jos yrittäjä on aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.
• Pääomalaina ja lähipiirilainat – näiden takaisinmaksu voi olla konkurssissa rajoitettua tai peräytettävissä.

Toiminimessä eli yksityisenä elinkeinonharjoittajana yrittäjän vastuu on toisenlainen: yrittäjä vastaa kaikista veloista henkilökohtaisesti koko omaisuudellaan. Tällöin yrittäjän henkilökohtainen velkavastuu ei pääty yrityksen lopettamiseen, vaan velat voivat seurata yrittäjää myös toiminnan päätyttyä.

Konkurssin seuraukset

Konkurssilla on monia seurauksia sekä yritykselle että sen vastuuhenkilöille:

• Yritys lopetetaan – toiminta päättyy ja yhtiö purkautuu.
• Työsuhteet päättyvät – konkurssipesä voi irtisanoa työntekijät lyhyellä, 14 päivän irtisanomisajalla. Palkat turvataan palkkaturvasta.
• Luottotietomerkintä – konkurssi näkyy yrityksen ja vastuuhenkilöiden luottotiedoissa.
• Maine kärsii – konkurssi on julkinen tieto.

Velkojan oikeudet konkurssissa

Velkojalla on konkurssissa useita oikeuksia, mutta myös velvollisuus toimia ajoissa. Saadakseen jako-osuutta velkojan on yleensä valvottava saatavansa pesänhoitajalle määräaikaan mennessä.

Velkojat käyttävät päätösvaltaa velkojainkokouksessa, jossa päätetään pesän hallinnosta. Velkojalla on lisäksi oikeus riitauttaa aiheettomina pitämiään muiden velkojien saatavia sekä oikeus saada konkurssipesää koskevia tietoja velalliselta ja pesänhoitajalta. Näin velkojat voivat osaltaan valvoa, että pesän varat jaetaan oikein ja lain mukaisessa järjestyksessä.

Konkurssi vai saneeraus?

Konkurssi ei ole ainoa vaihtoehto vaikeuksissa olevalle yritykselle. Jos toiminta on elinkelpoista, yrityssaneeraus voi olla parempi ratkaisu. Oikea valinta riippuu tilanteesta:

Saneerausmenettelyssä velkoja voidaan leikata, aikatauluttaa uudelleen tai vuodesta 2026 alkaen myös muuntaa osakkeiksi (velkakonversio). Lue lisää oppaasta yrityksen velkasaneeraus.

Miten välttää konkurssi?

Miten välttää konkurssi? Useimmat konkurssit voitaisiin estää reagoimalla ajoissa. Tärkeimmät keinot ovat:

1. Seuraa kassavirtaa – tunnista ongelmat varhain ja reagoi heti.
2. Neuvottele velkojien kanssa – maksusuunnitelma voi riittää akuutin tilanteen yli.
3. Harkitse saneerausta – jos yritys on elinkelpoinen, saneeraus säilyttää toiminnan.
4. Hae asiantuntija-apua – talousneuvonta, tilintarkastaja tai velkaneuvoja ajoissa.
5. Tee päätös ajoissa – hallittu lopettaminen on lähes aina parempi kuin pakkokonkurssi.

Jos haluat tietää tarkemmin, miten välttää konkurssi omassa tilanteessasi, kannattaa kääntyä talousasiantuntijan puoleen heti, kun maksuvaikeudet alkavat näkyä.

Usein kysytyt kysymykset

• Siirtyvätkö yrityksen velat osakkaalle? Eivät – osakeyhtiössä osakkeenomistaja ei vastaa yhtiön veloista, paitsi antamiensa henkilökohtaisten takausten osalta.
• Saavatko työntekijät palkkansa? Maksamattomat palkat ja lomakorvaukset turvataan palkkaturvajärjestelmästä.
• Mitä tarkoittaa konkurssin raukeaminen? Pesässä ei ole varoja edes kuluihin, joten menettely päättyy ilman varojen jakoa. Velat eivät kuitenkaan tällöinkään katoa, vaan jäävät lähtökohtaisesti voimaan.
• Voiko yrittäjä saada liiketoimintakiellon? Voi, jos hän on toiminut olennaisesti moitittavasti tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan.
• Onko saneeraus aina konkurssia parempi? Ei – saneeraus sopii elinkelpoiselle yritykselle, konkurssi taas kannattamattomalle toiminnalle.

Konkurssi ja luottotiedot

Konkurssi näkyy luottotietomerkintänä sekä yrityksen että sen vastuuhenkilöiden tiedoissa. Merkintä voi vaikeuttaa uuden rahoituksen, vuokrasopimusten ja luottojen saamista vielä konkurssin jälkeenkin.

Merkintä ei kuitenkaan ole pysyvä. Tieto poistuu luottotiedoista määräajan kuluttua, minkä jälkeen luottokelpoisuus voi vähitellen palautua. Siksi taloudellisen tilanteen vakauttaminen ja velkojen hoitaminen ovat tärkeitä uuden alun kannalta.

Konkurssin jälkeen: uusi alku

Konkurssi ei tarkoita, että yrittäjän ura olisi ohi. Ellei henkilölle ole määrätty liiketoimintakieltoa, hän voi perustaa uuden yrityksen konkurssin jälkeen. Moni menestynyt yrittäjä on aloittanut uudelleen aiemman epäonnistumisen jälkeen.

Jos konkurssista jää henkilökohtaisia velkoja esimerkiksi takausten kautta, niitä voidaan järjestellä yksityishenkilön tai yrittäjän velkajärjestelyssä. Lue lisää oppaasta yrittäjän velkajärjestely.

Yhteenveto

Yrityksen konkurssi on lopullinen maksukyvyttömyysmenettely, jossa yrityksen omaisuus myydään ja varat jaetaan velkojille konkurssilain (120/2004) mukaisessa järjestyksessä. Osakeyhtiössä yrittäjän henkilökohtainen vastuu on rajallinen, mutta henkilökohtaiset takaukset säilyvät myös konkurssin jälkeen.

Jos yrityksesi on vaikeuksissa, harkitse ensin muita vaihtoehtoja: maksuneuvotteluja, saneerausta tai hallittua lopettamista. Konkurssi kannattaa pitää viimeisenä keinona. Mitä aikaisemmin taloudelliseen tilanteeseen tartutaan, sitä useampi vaihtoehto on vielä avoinna ja sitä paremmat mahdollisuudet hallittuun ratkaisuun on olemassa.