Ylivelkaantuneen aseman helpottaminen ulosotossa

Ennakkotieto · Lakiuudistus

Ylivelkaantuneen aseman helpottaminen ulosotossa on lakimuutos, jota oikeusministeriö valmistelee. Kyse ei ole koko ulosoton uudistuksesta, vaan rajatusta muutoksesta: velan pääoma alkaisi pienentyä, ei vain korko. Mutta toteutuuko ylivelkaantuneen aseman helpottaminen todella, vai jääkö hyöty pieneksi? Tämä on ennakkotieto – laki on vielä luonnos.

Mitä uudistus muuttaisi?

Nyt ulosoton kautta kertyvät maksut menevät usein ensin viivästyskorkoon. Silloin velan pääoma ei pienene, ja pääomasta kertyy koko ajan uutta korkoa. Velallinen voi maksaa vuosia ilman, että itse velka lyhenee – tätä kutsutaan korkoloukuksi.

Uudistuksessa tietyissä kuluttajaluottoihin perustuvissa ulosottoasioissa maksut kohdennettaisiin ensin pääomalle ja sopimuskorolle, ja vasta näiden jälkeen viivästyskorolle. Näin velan pääoma alkaisi pienentyä, ja korkoa kertyisi vähemmän.

Muutos ei koskisi kaikkia velkoja. Se koskisi vain kuluttajaluottoja, kuten kulutusluottoja, luottokortteja ja pikavippejä. Lisäksi ehto on tiukka: muutos alkaisi vasta, kun velkaa on peritty ulosmittauksella tai maksusuunnitelmalla vuoden aikana vähintään noin yhdeksän kuukautta ja maksut ovat lyhentäneet vain korkoa.

Kyseessä on määräaikainen kokeilu, joka olisi voimassa neljä vuotta. Sen aikana seurattaisiin, miten muutos toimii.

Miksi velan pääoma ei pienene?

Ydinongelma nykyjärjestelmässä on, että velan pääoma ei pienene, vaikka velallinen maksaa vuodesta toiseen. Maksut menevät ensin viivästyskorkoon, joten itse velka pysyy ennallaan.

Kun velan pääoma ei pienene, siitä kertyy jatkuvasti uutta korkoa. Näin syntyy korkoloukku, josta on vaikea päästä eroon pelkällä maksamisella. Juuri tähän muutos puuttuisi.

Mitä uudistus ei muuta?

On tärkeää ymmärtää, mitä muutos ei tee. Se ei pienennä palkasta ulosmitattavaa määrää: ulosmittaus lasketaan edelleen samalla tavalla suojaosuuden perusteella. Myöskään suojaosuus ei muutu.

Muutos vaikuttaa vain siihen, mihin jo ulosmitatut rahat kohdennetaan saman velan sisällä – pääomaan vai korkoon. Velan kokonaismäärä ei katoa, vaan se maksetaan eri järjestyksessä.

Kyse ei myöskään ole koko ulosoton uudistamisesta. Muutos koskee vain tiettyjä kuluttajaluottoja sekä eräitä menettelytapoja, kuten etäosallistumista ja tallenteita. Valtaosa ulosoton säännöistä pysyy ennallaan.

Mistä uudistus sai alkunsa?

Tausta on hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025. Siellä linjattiin, että hallitus etsii keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun niin, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Oikeusministeriö asetti hankkeen tämän kirjauksen toteuttamiseksi marraskuussa 2025. Nyt lausunnolla ollut esitysluonnos on tämän työn tulos, ja se on muotoiltu määräaikaiseksi kokeiluksi, jonka vaikutuksia voidaan seurata.

Ylivelkaantuneen aseman helpottaminen ulosotossa ei välttämättä toteudu

Tämä on artikkelin tärkein kysymys. Periaatteessa ylivelkaantuneen aseman helpottaminen onnistuu: kun maksut pienentävät itse velkaa, velasta voi vapautua nopeammin kuin nykyään.

Käytännössä hyöty on kuitenkin epätasainen. Se riippuu kahdesta asiasta: kuinka iso velka on, ja kuinka paljon velallinen pystyy maksamaan. Lisäksi muutos koskee vain kuluttajaluottoja, ja useimmilla ulosottovelallisilla on myös muita velkoja, joihin muutos ei vaikuta.

Toisin sanoen ylivelkaantuneen aseman helpottaminen ei tässä muodossa ratkaise koko ylivelkaongelmaa, vaan on yksi täsmätoimi. Se voi auttaa osaa velallisista aidosti, mutta moni tarvitsisi laajempaa apua, kuten velkajärjestelyä.

Seuraavat kolme esimerkkiä havainnollistavat, miten hyöty vaihtelee velan koon mukaan. Luvut ovat havainnollistavia – tarkat mallinnukset löytyvät hallituksen esityksen luonnoksesta.

Esimerkki: 2 500 euron velka

Pieni velka. Viivästyskorkoa kertyy euroissa vähän, joten korkoloukku ei ole yhtä syvä kuin isossa velassa.

Käytännössä uudistuksen ehto – että maksut ovat menneet vain korkoon – täyttyy pienessä velassa harvemmin, koska pieni velka ehtii usein lyhentyä tai vanhentua nopeammin.

Jos maksukykyä on edes jonkin verran, pieni velka tulee yleensä maksettua kohtuuajassa joka tapauksessa. Uudistus nopeuttaisi tätä vain hieman ja säästäisi vähän korkoa.

Jos taas maksukyky on hyvin pieni, pieni velka ehtii usein vanhentua lopullisesti ennen kuin se tulee maksetuksi. Silloin uudistuksella ei ole suurta merkitystä. Lopputulos: hyöty jää pieneksi. Tämän myös Takuusäätiö nosti lausunnossaan esiin.

Pieni velka kannattaa silti yleensä maksaa pois, koska se poistuu rekisteristä ja helpottaa esimerkiksi luoton tai vuokra-asunnon saamista myöhemmin.

Esimerkki: 8 000 euron velka

Keskikokoinen velka. Nyt iso osa maksuista voi mennä vuosia pelkkään korkoon, jolloin velka ei juuri pienene.

Jos velallisella on kohtalainen maksukyky, uudistus voisi lyhentää maksuaikaa selvästi. Kun maksut pienentävät itse velkaa, korkoa kertyy vähemmän ja velasta vapautuu aiemmin.

Lopputulos: selkeä mutta kohtalainen hyöty niille, jotka pystyvät maksamaan säännöllisesti. Jos maksukyky on hyvin pieni, hyöty jää tässäkin vaatimattomaksi.

Kahdeksan tuhannen euron velassa ratkaisevaa on, kuinka monta vuotta maksut menisivät nykyään pelkkään korkoon. Mitä pidempään korkoloukku kestäisi, sitä enemmän uudistus toisi helpotusta.

Esimerkki: 20 000 euron velka

Iso velka. Tässä korkoloukku on pahin: suuri pääoma kerryttää paljon viivästyskorkoa, ja nykyjärjestyksessä maksut voivat mennä useita vuosia pelkkään korkoon.

Jos maksukykyä on, uudistus säästäisi tässä eniten – mahdollisesti vuosia maksuaikaa ja merkittävän summan viivästyskorkoa. Euroissa suurin hyöty tulisi juuri tällaisille velallisille, joilla on iso velka ja kyky maksaa säännöllisesti.

Mutta jos maksukyky on hyvin pieni suhteessa 20 000 euroon, velkaa ei ehkä koskaan saada maksettua. Silloin se odottaa lopullista vanhentumista (yleensä 15–20 vuotta), ja uudistuksen hyöty jää pienemmäksi. Lopputulos: suurin hyöty maksukykyisille suurivelkaisille, pienin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

Miksi hyöty jää monelta pieneksi?

Suurin syy on, että muutos koskee vain yhtä velkatyyppiä. Ulosotossa olevalla on tyypillisesti monta velkaa: kuluttajaluottojen lisäksi esimerkiksi vuokra-, sähkö-, vakuutus-, terveys- ja sakkomaksuja. Näihin muutos ei vaikuttaisi.

Kun maksut jaetaan kaikkien velkojen kesken, yhteen velkatyyppiin kohdistuva muutos ei välttämättä paranna velallisen kokonaistilannetta paljoakaan. Tämä on lausunnoissa toistunut huoli.

Miksi muutos koskee juuri kuluttajaluottoja?

Esityksessä rajaus perustellaan sillä, että kokeilu kohdistuu ammattimaisiin velkojiin ja että se voidaan toteuttaa ulosoton tietojärjestelmässä automaattisesti. Kuluttajaluotot ovat usein myös niitä, joissa korko kasvaa nopeasti ja velka jää roikkumaan.

Velkojapuoli kuitenkin kysyi lausunnoissa, miksi juuri kuluttajaluottojen myöntäjät asetetaan eri asemaan kuin muut velkojat, kuten julkisvelkojat. Tätä rajausta toivottiin perusteltavan tarkemmin jatkovalmistelussa.

Mitä lausunnonantajat sanoivat?

Esitys oli lausuntokierroksella keväällä 2026, ja siitä annettiin yli 30 lausuntoa. Yhteinen viesti oli, että suunta on hyvä, mutta apu jää pieneksi – ja että oikeampi ratkaisu olisi velkajärjestelyn laajentaminen.

Erityisen huomionarvoista on, että jopa ulosottoa toimeenpaneva viranomainen suhtautui ydinmuutokseen varauksellisesti. Kritiikki ei siis tullut vain velkojilta, vaan myös velallisten puolelta toivottiin laajempaa uudistusta.

• Ulosottolaitos arvioi, ettei muutos tuo merkittävää parannusta velallisten asemaan ja että se aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Se piti velkajärjestelyn laajentamista ensisijaisena keinona.
• Takuusäätiö kannatti muutosta mutta piti sitä liian rajattuna: eniten hyötyvät suurivelkaiset ja maksukykyiset, vähiten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.
• Suomen velalliset ry vaati, että kokeilu ulotettaisiin kaikkiin velallisen ulosotossa oleviin velkoihin, ei vain kuluttajaluottoihin.
• Finanssiala ja perintätoimistot suhtautuivat kriittisesti: niiden mukaan muutos jakaa ulosoton rahat uudelleen velkojien kesken vähentämättä velallisen kokonaiskuormaa, ja se voi vähentää kuluttajaluottojen tarjontaa. Perintäala piti muutosta myös omaisuudensuojan kannalta ongelmallisena.
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto kannatti suuntaa mutta esitti, että kokeilu ulotettaisiin vanhempiinkin velkoihin laajemman kuvan saamiseksi.

Milloin laki tulee voimaan?

Tärkeä huomio: tämä on ennakkotieto. Laki on vasta luonnos, ja lausuntokierros päättyi kesäkuussa 2026. Saatua palautetta käytetään esityksen viimeistelyyn.

Lopullinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026. Vasta eduskunnan käsittelyn jälkeen tiedetään, millaisena – ja milloin – laki tulee voimaan. Sisältö voi vielä muuttua matkan varrella.

Ennakkotietona tämä on hyödyllistä siksi, että voit varautua tulevaan ja seurata, säilyykö muutos esityksessä samanlaisena.

Mitä velallisen kannattaa tehdä nyt?

Toistaiseksi kannattaa hoitaa oma ulosottotilanne nykysääntöjen mukaan. Jos sinulla on kuluttajaluottoja ulosotossa, seuraa uudistuksen etenemistä – mutta älä jää odottamaan sitä ratkaisuna, koska sen vaikutus voi olla pieni.

Jos velkatilanne on raskas ja monivelkainen, kannattaa selvittää jo nyt yksityishenkilön velkajärjestelyn mahdollisuus. Sen avulla voidaan ottaa huomioon kaikki velat kerralla. Maksutonta apua saat kunnan talous- ja velkaneuvonnasta sekä Takuusäätiön Velkalinjalta (0800 9 8009).

Kannattaa myös tarkistaa, ovatko omat velkasi kuluttajaluottoja vai muita velkoja, koska se vaikuttaa siihen, koskisiko mahdollinen uudistus sinua lainkaan. Velkojesi tyypin näet Ulosottolaitoksen asiointipalvelusta.

Kannattaako velkajärjestelyä harkita?

Koska monet lausunnonantajat pitivät velkajärjestelyä tehokkaampana keinona, sen selvittäminen voi olla järkevää erityisesti silloin, kun velkoja on paljon ja eri tyyppisiä. Velkajärjestelyssä tuomioistuin vahvistaa maksuohjelman, jonka jälkeen lopuista veloista voi vapautua.

Toisin kuin nyt ehdotettu kohdentamismuutos, velkajärjestely kattaa lähtökohtaisesti kaikki velat kerralla. Siksi se voi katkaista velkakierteen tehokkaammin kuin yhteen velkatyyppiin kohdistuva muutos.

Usein kysytyt kysymykset

• Koskeeko muutos kaikkia velkoja? Ei. Se koskisi vain tiettyjä kuluttajaluottoja, kuten kulutusluottoja, luottokortteja ja pikavippejä. Muut velat jäisivät nykyjärjestyksen piiriin.
• Pienentääkö se ulosmittauksen määrää? Ei. Palkasta ulosmitattava määrä pysyy samana. Muutos vaikuttaa vain siihen, mihin maksut kohdennetaan velan sisällä.
• Hyödynkö minä tästä? Riippuu velkasi koosta ja maksukyvystäsi. Eniten hyötyvät suurivelkaiset, joilla on kykyä maksaa säännöllisesti. Pienissä veloissa hyöty jää vähäiseksi.
• Onko laki jo voimassa? Ei. Kyseessä on luonnos. Lopullinen esitys tulee eduskuntaan syksyllä 2026, ja sisältö voi vielä muuttua.
• Mikä olisi tehokkaampi keino? Monet lausunnonantajat pitivät velkajärjestelyn laajentamista parempana keinona, koska siinä huomioidaan kaikki velat kerralla.
• Mistä näen, eteneekö laki? Hanke on Oikeusministeriön sivuilla tunnuksella OM062:00/2025. Lopullinen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.

Yhteenveto

Ylivelkaantuneen aseman helpottaminen ulosotossa vie velallisen asemaa oikeaan suuntaan: kun maksut pienentävät ensin velan pääomaa, velasta voi vapautua nopeammin. Tämä on aito parannus niille, joita se koskee.

Mutta parannus on rajattu. Muutos koskee vain kuluttajaluottoja ja vain osaa velallisista, ja hyöty on suurin isoissa veloissa ja silloin, kun maksukykyä on. Moni velallinen ei juuri hyödy, ja siksi useat lausunnonantajat pitäisivät velkajärjestelyn kehittämistä tärkeämpänä.

Velallisen kannattaa siis suhtautua uudistukseen myönteisesti mutta realistisesti: se on askel oikeaan suuntaan, ei taikatemppu, joka pyyhkisi velat pois.

Koska kyseessä on ennakkotieto, seuraa tilannetta: lopullinen esitys tulee eduskuntaan syksyllä 2026.