Ulosottokaari Suomessa Lainsäädäntö 2026
Ulosottokaari (705/2007) on keskeisin ulosottotoimintaa säätelevä laki Suomessa. Se määrittää miten velkoja peritään, mitä omaisuutta voidaan ulosmitata, miten suojaosuus lasketaan ja mitkä ovat velallisen oikeudet. Kaikki sivustomme laskurit ja oppaat perustuvat ulosottokaaren säännöksiin. Tältä sivulta löydät tiivistelmän lain keskeisistä kohdista sekä käytännön oppaat lain soveltamiseen.
Ulosottokaari – Lain keskeiset periaatteet
Ulosottokaari tuli voimaan 1.1.2008 ja se korvasi aiemman ulosottolain. Laki koostuu 13 luvusta ja sisältää yhteensä yli 500 pykälää. Keskeiset periaatteet ovat asianmukaisuus, suhteellisuus ja velallisen vähimmäissuoja.
Suhteellisuusperiaate tarkoittaa, ettei ulosmittausta saa toimittaa laajemmin kuin on tarpeen hakijan saatavan suorittamiseksi (UK 4:1). Velallisen suojaksi on säädetty suojaosuus, joka jätetään aina velallisen käyttöön (UK 4:48). Lisäksi tiettyä omaisuutta ei saa ulosmitata lainkaan, kuten tavanomaista koti-irtaimistoa ja välttämättömiä työvälineitä (UK 4:21–22).
Ulosottokaari 705/2007, Finlex
Ulosottokaari Suomessa – Ulosmittauksen säännöt
Ulosottokaaren 4 luku määrittelee ulosmittauksen järjestyksen ja rajat. Palkasta, eläkkeestä ja muusta toistuvaistulosta ulosmittaus tapahtuu porrastetusti suhteessa suojaosuuteen. Tulorajaulosmittauksessa (tulot 1–2 kertaa suojaosuus) ulosmitataan kaksi kolmasosaa suojaosuuden ylittävästä osasta. Kun tulot ylittävät kaksinkertaisen suojaosuuden, ulosmitataan yksi kolmasosa koko palkasta. Enimmäisulosmittaus on puolet nettopalkasta (UK 4:49).
Omaisuuden ulosmittausjärjestys on laissa tarkasti määritelty (UK 4:24): ensin rahavarat ja saatavat, sitten irtain omaisuus ja viimeisenä kiinteistöt ja asunto-osakkeet. Ulosmittausjärjestyksestä voidaan poiketa, jos velallinen itse tarjoaa tiettyä omaisuutta ulosmittaukseen.
Etuoikeutetut saatavat, kuten elatusapuvelat, ulosmitataan ankarammin kuin tavalliset velat (UK 4:57). Elatusapuvelan ulosmittauksessa suojaosuuden saa alittaa tietyin edellytyksin.
UK 4 luku – Ulosmittaus
Suojaosuus 2026 – Laissa määritelty vähimmäisturva
Suojaosuus perustuu ulosottokaaren 4 luvun 48 §:ään. Sen suuruus tarkistetaan vuosittain oikeusministeriön asetuksella kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Suojaosuus lasketaan päiväkohtaisesti ja kerrotaan palkanmaksukauden päivien lukumäärällä.
| Tilanne | € / päivä | € / kuukausi |
|---|---|---|
| Velallinen yksin | 33,03 € | 990,90 € |
| + 1 huollettava | 42,68 € | 1 280,40 € |
| + 2 huollettavaa | 52,33 € | 1 569,90 € |
| + 3 huollettavaa | 61,98 € | 1 859,40 € |
| + 4 huollettavaa | 71,63 € | 2 148,90 € |
| + 5 huollettavaa | 81,28 € | 2 438,40 € |
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivillä (kuukausi = 30 päivää). UK 4:48 §, oikeusministeriön asetus.
Velan vanhentuminen ja passiivirekisteröinti
Ulosottokaaren 2 luvun 24–27 § säätelee ulosottoperusteen määräaikaisuutta. Yksityisoikeudellinen velka vanhentuu pääsääntöisesti 15 vuodessa lainvoimaisesta tuomiosta, tai 20 vuodessa jos velkojana on luonnollinen henkilö tai velka perustuu rikokseen. Vanhentumisajan jälkeen velkaa ei voi enää periä ulosotossa.
Jos velallinen todetaan varattomaksi, asia voidaan rekisteröidä passiivisaatavaksi enintään kahdeksi vuodeksi (UK 3:102). Passiivirekisteröinnin aikana ulosmittaus tehdään vain, jos velalliselle ilmaantuu uutta omaisuutta.
UK 2 luku – Ulosottoperuste ja määräaika; UK 3 luku – Yleiset menettelysäännökset
Ilmaiset laskurit – Lain soveltaminen käytäntöön
Kaikki laskurimme perustuvat ulosottokaaren säännöksiin ja oikeusministeriön asetuksiin. Laske oma tilanteesi:
Oppaat ulosottokaaren soveltamiseen
Käytännön oppaat jotka avaavat ulosottokaaren säännöksiä velallisen näkökulmasta: