Ulosotto-opas · Kulut & korot 2026

Ulosoton kulut ja korot 2026 – mitä ulosotto maksaa velalliselle

Ulosotto ei ole ilmaista: velkaan lisätään täytäntöönpanomaksuja ja korko jatkaa kertymistä koko ajan. Tässä oppaassa selvitämme, mitä kuluja ulosotosta aiheutuu, miten korko kertyy ja miten kokonaissumma kasvaa ajan myötä.

Mitä ulosoton kulut ja korot tarkoittavat?

Ulosoton kulut ja korot ovat kaksi eri asiaa, jotka molemmat kasvattavat maksettavaa summaa. Kun velka siirtyy ulosottoon, siihen lisätään täytäntöönpanomaksuja, jotka peritään velalliselta pääoman ja korkojen lisäksi. Samaan aikaan velan korko jatkaa kertymistään koko ajan niin kauan kuin velkaa on yhtään maksamatta.

Käytännössä ulosoton kulut ja korot tarkoittavat siis sitä, että ulosottoon päätynyt velka on aina suurempi kuin pelkkä alkuperäinen pääoma. Seuraavaksi käymme läpi molemmat erikseen.

Ulosoton täytäntöönpanokulut

Ulosoton täytäntöönpanokulut muodostuvat pääosin taulukkomaksusta. Toisin kuin usein luullaan, taulukkomaksu ei ole kertaluonteinen velkapääoman mukaan määräytyvä maksu, vaan se peritään jokaisesta ulosmitatusta maksuerästä erikseen ja sen suuruus määräytyy kunkin erän koon mukaan.

Maksu kasvaa portaittain erän koon mukaan. Tarkat ja ajantasaiset maksuluokat löytyvät aina Ulosottolaitoksen omilta sivuilta. Ulosoton täytäntöönpanokulut voivat sisältää taulukkomaksun lisäksi myös muita kuluja:

• Kiinteistön myyntikulut: arviointi, ilmoitukset ja välityspalkkio pakkomyynnissä.
• Ajoneuvon myyntikulut: arviointi, säilytys ja huutokauppa.
• Myyntimaksu: peritään ulosmitatun omaisuuden pakkohuutokaupasta.

Mitä ulosotto maksaa velalliselle?

Kun mietit, mitä ulosotto maksaa velalliselle, kannattaa katsoa kokonaisuutta: taulukkomaksu jokaisesta erästä, mahdolliset myyntikulut sekä koko ajan kertyvä viivästyskorko. Yhdessä nämä nostavat takaisin maksettavaa summaa selvästi alkuperäistä velkaa suuremmaksi.

Hyvä uutinen on, että taulukkomaksu on euromääräisesti melko maltillinen verrattuna pitkään kertyvään korkoon. Juuri korko on se erä, joka kasvattaa ulosottovelkaa eniten – ja siksi se ratkaisee, mitä ulosotto lopulta maksaa velalliselle pitkällä aikavälillä.

Mitä ulosotto maksaa velalliselle pienissä veloissa?

Pienissä veloissa kulujen suhteellinen osuus korostuu. Kun pohdit, mitä ulosotto maksaa velalliselle esimerkiksi 1 000 euron velassa, taulukkomaksu jokaisesta erästä voi viedä suhteessa suuremman osan kuin isossa velassa.

Toisaalta pieni velka maksetaan yleensä nopeasti pois, jolloin korkoa ja taulukkomaksuja ehtii kertyä vähemmän. Suurissa veloissa tilanne on päinvastainen: korkoa kertyy vuosien ajan, ja se kasvattaa velan kokonaissummaa selvästi taulukkomaksuja enemmän.

Koron kertyminen ulosotossa

Velka ei lakkaa kasvamasta ulosotossa. Koron kertyminen ulosotossa jatkuu normaalisti niin kauan kuin velkaa on maksamatta – ulosotto ei pysäytä koron juoksemista, vaan se jatkuu velan loppuun saakka.

Korko lasketaan aina jäljellä olevasta pääomasta. Kun pääoma pienenee maksujen myötä, myös koron määrä pienenee vähitellen. Koron kertyminen ulosotossa tarkoittaa siis sitä, että alussa korkoa kertyy enemmän ja velan loppupuolella vähemmän.

Esimerkki: näin korko kasvattaa velkaa

Koron kertyminen ulosotossa näkyy parhaiten esimerkin kautta. Oletetaan 10 000 euron velka, jonka viivästyskorko on 9,5 prosenttia ja josta ulosmitataan 500 euroa kuukaudessa.

Ensimmäisen kuukauden korko on noin 79 euroa (10 000 × 9,5 % / 12). Tällöin 500 euron erästä menee korkoon noin 79 euroa ja pääomaan noin 421 euroa, jolloin velkaa jää jäljelle noin 9 579 euroa. Seuraavana kuukautena korko on jo hieman pienempi, koska pääomakin on pienentynyt. Näin velka lyhenee vähitellen kiihtyvällä tahdilla velan loppua kohti.

Viivästyskorko ulosotossa

Erääntyneen velan korko on viivästyskorkoa, ja viivästyskorko ulosotossa määräytyy korkolain (633/1982) mukaan. Korko perustuu Suomen Pankin vahvistamaan viitekorkoon, ei suoraan EKP:n ohjauskorkoon.

• Kuluttajavelat: viivästyskorko on vuoden 2026 alkupuoliskolla 9,5 % (viitekorko 2,5 % + 7 prosenttiyksikköä).
• Yritys- ja kaupalliset velat: viivästyskorko on 10,5 % (viitekorko + 8 prosenttiyksikköä), ja sopimuksessa voidaan sopia korkeammasta.
• Verovelat: viivästyskorko on yleensä sama 9,5 %, mutta hyväksytyssä maksujärjestelyssä voidaan soveltaa huojennettua viivästyskorkoa (4,5 %).

Viivästyskorko ulosotossa tarkistetaan kahdesti vuodessa, 1.1. ja 1.7., kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaan. Vuoden 2026 jälkimmäisen puoliskon tarkka prosentti vahvistetaan myöhemmin erikseen Suomen Pankin päätöksellä.

Perintäkulut ennen ulosottoa

Ennen kuin velka päätyy ulosottoon, siihen on usein jo lisätty perintäkuluja ja mahdollisesti oikeudenkäyntikuluja. Vapaaehtoisessa perinnässä perittävistä kuluista säädetään perintälaissa, joka rajoittaa kuluttajalta perittävien kulujen enimmäismääriä.

Kun asia siirtyy tuomioistuimen kautta ulosottoon, näiden kulujen päälle tulevat vielä ulosoton omat maksut. Siksi ulosottoon päätynyt velka voi olla huomattavasti alkuperäistä laskua suurempi jo ennen kuin korkoa lasketaan mukaan.

Miten velka lyhenee ulosotossa?

Ulosmittauksesta kertynyt summa käytetään tietyssä järjestyksessä. Kertyneestä rahasta katetaan ensin ulosoton maksut ja kulut, sitten velan korko, ja vasta lopuksi pääoma:

1. Ulosoton kulut ja maksut (ensin).
2. Korko (toiseksi).
3. Pääoma (viimeiseksi).

Tämä tarkoittaa, että alussa iso osa ulosmittauksesta menee kuluihin ja korkoon. Pääoma alkaa lyhentyä kunnolla vasta sen jälkeen, kun kulut on katettu kertyneestä summasta.

Kuinka kauan velan maksaminen kestää?

Velan maksuaika riippuu velan määrästä, ulosmittauksen suuruudesta ja korosta. Alla on karkeita arvioita siitä, kuinka kauan maksaminen voi kestää:

Nämä ovat karkeita arvioita. Todellinen maksuaika riippuu korosta ja siitä, tuleeko ulosottoon uusia velkoja kesken kaiken.

Kannattaako maksaa ennen ulosottoa?

Velan maksaminen jo ennen ulosottoa on lähes aina edullisempaa. Ulosottovaiheessa velkaan lisätään taulukkomaksu jokaisesta erästä, ja sitä ennen on usein kertynyt jo perintäkuluja ja oikeudenkäyntikuluja.

Jos pystyt sopimaan maksusta velkojan tai perintätoimiston kanssa ennen kuin asia siirtyy ulosottoon, vältät osan kuluista. Ulosotossa kulut ovat kiinteitä, eikä niistä voi neuvotella samalla tavalla.

Miten nopeuttaa velan maksamista?

Ylimääräiset suoritukset

Voit maksaa velkaa nopeammin tekemällä ylimääräisiä suorituksia suoraan ulosottoon. Käytä viitenumeroa, jonka saat ulosottotarkastajalta. Mitä nopeammin pääoma pienenee, sitä vähemmän korkoa ehtii kertyä.

Sovinto velkojan kanssa

Joskus velkoja suostuu sopimaan velan pienemmästä summasta. Tämä edellyttää yleensä, että pystyt maksamaan sovitun summan kerralla. Vapaaehtoista velkasovintoa voit suunnitella akordin suunnittelulaskurilla.

Velkajärjestely

Jos velkataakka on kohtuuton, yksityishenkilön velkajärjestely voi olla vaihtoehto. Velkajärjestelyssä velat sovitetaan maksukykyyn ja loput annetaan anteeksi maksuohjelman päätyttyä.

Korko ja maksusuunnitelma ulosotossa

Moni olettaa, että ulosoton kanssa tehty maksusuunnitelma pysäyttäisi koron. Näin ei kuitenkaan ole: maksusuunnitelma määrittää vain, paljonko maksat kuukaudessa, mutta korko jatkaa kertymistään jäljellä olevasta pääomasta normaalisti.

Ainoa menettely, jossa korko aidosti jäädytetään, on yksityishenkilön velkajärjestely. Siksi pelkkä maksusuunnitelma ei auta, jos tavoitteena on katkaista koron kasvu kokonaan.

Koron kertymisen pysäyttäminen

Korko ei pysähdy ulosotossa itsestään – se kertyy, kunnes velka on maksettu. Käytännössä koron saa pysäytettyä vain näin:

• maksamalla velan kokonaan pois
• pääsemällä velkajärjestelyyn, jolloin korko jäädytetään maksuohjelman ajaksi
• velan vanhentumisella, mikä on ulosotossa olevan velan kohdalla harvinaista

Näistä velkajärjestely on käytännössä useimmiten ainoa realistinen tapa katkaista koron kasvu, jos velkaa on paljon eikä sitä pysty maksamaan kerralla.

Tämän vuoksi koron kertyminen kannattaa ottaa vakavasti heti ulosoton alussa: mitä pidempään velka on auki, sitä enemmän pelkkä korko kasvattaa lopullista maksettavaa summaa.

Vinkkejä kulujen ja korkojen minimointiin

Vaikka ulosoton kuluihin ei juuri voi vaikuttaa, korkoa ja kokonaiskustannusta voi pienentää muutamalla tavalla:

• Lyhennä pääomaa nopeasti: mitä pienempi pääoma, sitä vähemmän korkoa kertyy.
• Tee ylimääräisiä suorituksia, jos saat käyttöösi esimerkiksi veronpalautuksen tai muun kertaerän.
• Vältä uusien velkojen päätymistä ulosottoon, sillä jokainen uusi ulosottoasia tuo omat taulukkomaksunsa ja korkonsa maksettavaksi.
• Hae velkajärjestelyä ajoissa, jos näet, ettei velka lyhene ulosotossa kohtuullisessa ajassa.

Pienetkin lisäsuoritukset lyhentävät maksuaikaa ja vähentävät kertyvää korkoa selvästi pitkällä aikavälillä.

Usein kysytyt kysymykset

• Kuka saa ulosoton kulut? Taulukkomaksut ja muut ulosottomaksut menevät valtiolle ja kattavat Ulosottolaitoksen toimintaa.
• Voiko ulosoton kuluja kohtuullistaa? Yleensä ei – maksut ovat lakisääteisiä. Taulukkomaksu voidaan kuitenkin jättää perimättä, jos sitä on kertynyt kertymään nähden huomattavasti tai periminen olisi kohtuutonta.
• Pysähtyykö korko vapaakuukautena? Ei pysähdy. Korko kertyy myös vapaakuukausien aikana, vaikka itse ulosmittausta ei kyseisinä kuukausina tehdä lainkaan.
• Miten näen jäljellä olevan velan määrän? Ulosottolaitoksen sähköisestä asioinnista (asiointi.oikeus.fi) tai soittamalla Ulosottolaitoksen asiakaspalveluun.

Korkolain mukainen viitekorko

Viivästyskorko perustuu korkolain mukaiseen viitekorkoon, jonka Suomen Pankki vahvistaa kahdesti vuodessa. Viitekorko seuraa Euroopan keskuspankin korkotasoa, ja se on vaihdellut viime vuosina selvästi korkotason muutosten mukana.

Vuonna 2024 viitekorko oli 4,5 prosenttia, vuoden 2025 alkupuoliskolla 3,5 prosenttia ja siitä eteenpäin 2,5 prosenttia. Vuoden 2026 alkupuoliskolla viitekorko on edelleen 2,5 prosenttia, jolloin kuluttajavelkojen viivästyskorko on 9,5 prosenttia.

Yhteenveto

Ulosoton kulut ja korot 2026 nostavat maksettavaa summaa merkittävästi. Taulukkomaksu peritään jokaisesta ulosmitatusta erästä erän koon mukaan (2,50 eurosta noin 210 euroon), ja viivästyskorko on kuluttajaveloissa 9,5 %. Maksut kohdistetaan ensin kuluihin, sitten korkoon ja vasta lopuksi pääomaan.

Pitkällä aikavälillä juuri korko kasvattaa velkaa eniten. Velkajärjestely voi olla vaihtoehto, jos velkojen maksaminen ulosoton kautta kestäisi kohtuuttoman kauan tai jos haluat pysäyttää koron kertymisen.