Ulosmittauksen laskentasäännöt 2026 – näin ulosmittaus määräytyy
Ulosmittauksen laskentasäännöt perustuvat ulosottokaareen ja oikeusministeriön vuosittain vahvistamiin suojaosuuksiin. Käymme läpi kaikki laskentasäännöt yksityiskohtaisesti kaavojen ja esimerkkien kera, jotta ymmärrät tarkalleen, miten ulosmittaus lasketaan vuonna 2026. Mukana on selkeät laskukaavat jokaiselle tuloluokalle, taulukot ja konkreettiset esimerkit.
- Ulosmittaus lasketaan aina nettopalkasta, ei bruttopalkasta.
- Suojaosuus jätetään aina: 990,90 €/kk vuonna 2026 (+289,50 € / huollettava).
- Neljä ulosmittausluokkaa tulojen suuruuden mukaan, kullakin oma kaava.
- Tyypillisesti 1/3 nettopalkasta – enintään 50 %.
- Huollettavat pienentävät ulosmittausta nostamalla suojaosuutta.
Ulosmittauksen perusperiaatteet
Ulosmittauksen perusperiaatteet ovat selkeät: ulosmittaus lasketaan aina nettopalkasta eli käteen jäävästä osuudesta verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen. Bruttopalkalla ei ole merkitystä. Laskenta perustuu kahteen tekijään: suojaosuuteen ja nettopalkan suuruuteen suhteessa suojaosuuteen.
Nämä ulosmittauksen perusperiaatteet pätevät kaikissa tuloluokissa:
- suojaosuus jätetään aina velalliselle
- ulosmittaus on porrastettu tulojen mukaan
- enintään puolet palkasta voidaan ulosmitata
- huollettavat nostavat suojaosuutta ja pienentävät ulosmittausta
Miksi ulosmittaus lasketaan nettopalkasta?
Ulosmittaus lasketaan nettopalkasta, koska se kuvaa todellista käytettävissä olevaa tuloa. Bruttopalkasta on jo vähennetty verot ja lakisääteiset maksut, joten ne eivät ole velallisen käytettävissä velkojen maksuun.
Tämä on tärkeä lähtökohta: laskenta perustuu aina käteen jäävään summaan. Nettopalkkaan luetaan kuitenkin verotettavat luontoisedut niiden verotusarvon mukaan, joten myös ne kasvattavat ulosmittauksen pohjana olevaa tuloa.
Vuoden 2026 suojaosuudet
Vuoden 2026 suojaosuudet on vahvistettu oikeusministeriön asetuksella. Suojaosuus on se rahamäärä, joka velalliselle on aina jätettävä, ja se on kaikkien laskentasääntöjen perusta. Vuoden 2026 suojaosuudet ovat seuraavat:
| Henkilö | € / päivä | € / kuukausi (30 pv) |
|---|---|---|
| Velallinen | 33,03 € | 990,90 € |
| Jokainen huollettava | +9,65 € | +289,50 € |
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivillä. Kuukausipalkalla päiviä on aina 30 ja puolen kuukauden palkalla 15.
Näin ulosmittaus määräytyy – neljä luokkaa
Näin ulosmittaus määräytyy: nettotulot jaetaan neljään luokkaan suhteessa suojaosuuteen, ja jokaisella luokalla on oma laskukaavansa. Mitä suuremmat tulot, sitä suurempi osuus ulosmitataan – mutta suojaosuus jää aina. Käydään luokat läpi kaavojen ja esimerkkien kanssa.
Luokka 1: tulot alle suojaosuuden
Sääntö: ei ulosmittausta lainkaan. Jos nettotulot jäävät alle suojaosuuden, mitään ei ulosmitata. Vuonna 2026 tämä tarkoittaa alle 990,90 euron kuukausituloja ilman huollettavia.
Luokka 2: tulorajaulosmittaus (1–2 × suojaosuus)
Sääntö: suojaosuuden ylittävästä osasta ulosmitataan 2/3. Tämä lievempi tulorajaulosmittaus koskee pienituloisia, joiden tulot ovat suojaosuuden ja kaksinkertaisen suojaosuuden välissä.
Luokka 3: normaali ulosmittaus (2–4 × suojaosuus)
Sääntö: koko nettopalkasta ulosmitataan 1/3. Tämä on yleisin tilanne ja koskee suurinta osaa keskituloisia palkansaajia.
Luokka 4: progressiivinen ulosmittaus (yli 4 × suojaosuus)
Sääntö: 1/3 nelinkertaisesta suojaosuudesta + 4/5 sen ylittävästä osasta, kuitenkin enintään 50 % palkasta. Suurituloisilla ulosmittaus kasvaa progressiivisesti.
Tulorajaulosmittaus tarkemmin
Tulorajaulosmittaus on pienituloisia suojaava luokka, jossa palkka on suojaosuuden ja kaksinkertaisen suojaosuuden välissä. Koska tulorajaulosmittaus kohdistuu vain suojaosuuden ylittävään osaan ja siitäkin vain 2/3:aan, euromääräinen ulosmittaus jää maltilliseksi.
Tulorajaulosmittauksen piirissä oleville myönnetään myös enemmän helpotuksia: kun ulosmittaus on jatkunut vähintään vuoden, velallinen saa automaattisesti kolme vapaakuukautta vuodessa. Tämä antaa pienituloiselle liikkumavaraa esimerkiksi yllättäviin menoihin.
Huollettavien vaikutus laskentaan
Jokainen huollettava nostaa suojaosuutta 9,65 €/päivä eli 289,50 €/kuukausi. Tämä siirtää velallista usein alempaan ulosmittausluokkaan ja pienentää ulosmittausta selvästi.
Vertailu: sama palkka eri perhetilanteissa
Sama nettopalkka voi tuottaa hyvin erilaisen ulosmittauksen huollettavien määrästä riippuen. Näin ulosmittaus määräytyy 2 000 euron nettopalkalla kolmessa eri tilanteessa:
| Tilanne | Suojaosuus | Ulosmittaus |
|---|---|---|
| Ei huollettavia | 990,90 € | 666,67 € |
| 1 huollettava | 1 280,40 € | 479,73 € |
| 2 huollettavaa | 1 569,90 € | 286,73 € |
Erot ovat satoja euroja kuukaudessa, joten kaikki huollettavat kannattaa aina ilmoittaa ulosottoon.
Erityistilanteet laskennassa
Lomarahat ja bonukset
Lomarahat, provisiot ja bonukset lasketaan mukaan sille palkkakaudelle, jolloin ne maksetaan. Tämä voi nostaa ulosmittausta merkittävästi kyseisenä kuukautena, koska kokonaistulo nousee.
Epäsäännölliset tulot
Muusta kuin määräajoin maksettavasta tulosta ulosmitataan aina 1/3 ilman suojaosuuden huomioimista (ulosottokaari 4:50 §). Tämä koskee esimerkiksi kertaluontoisia provisioita.
Luontoisedut
Verotettavat luontoisedut, kuten lounas-, puhelin- ja autoetu, lasketaan osaksi nettotuloa niiden verotusarvon mukaan. Verovapaat kulukorvaukset (kilometrikorvaus, päiväraha) sen sijaan eivät kuulu ulosmitattavaan tuloon.
Usean työnantajan palkka
Jos saat palkkaa usealta työnantajalta, ulosmittaus lasketaan yhteenlasketuista nettotuloista ja suojaosuus jaetaan palkkojen kesken. Maksukielto voidaan antaa useammalle työnantajalle, jolloin kukin pidättää oman osuutensa.
Useita velkoja – jakautuuko ulosmittaus?
Velallisia mietityttää, kasvaako ulosmittaus, jos velkoja on monta. Ulosmittauksen laskentasäännöt eivät kuitenkaan riipu velkojien määrästä: palkasta peritään aina sama laskennallinen määrä.
Ulosotto kerää yhden ulosmittausmäärän ja jakaa sen velkojien kesken etusijajärjestyksessä. Esimerkiksi elatusapuvelka on etuoikeutettu ja maksetaan ensin. Käteen jäävä summa määräytyy yksinomaan nettopalkan ja suojaosuuden perusteella.
Maksusuunnitelma vaihtoehtona maksukiellolle
Palkan ulosmittaus toteutetaan yleensä työnantajalle lähetettävällä maksukiellolla. Vaihtoehtoisesti voit sopia ulosoton kanssa maksusuunnitelmasta ja maksaa ulosmitattavan määrän itse suoraan ulosottoon.
Tällöin työnantajallesi ei lähetetä maksukieltoa eikä työnantaja saa tietää ulosotosta. Maksettava summa on sama, sillä se määräytyy samojen sääntöjen mukaan, mutta maksusuunnitelma voi tuntua hienovaraisemmalta vaihtoehdolta.
Tulorajat vuonna 2026 (ilman huollettavia)
| Tuloraja | Euromäärä / kk | Ulosmittaussääntö |
|---|---|---|
| Alle suojaosuuden | < 990,90 € | Ei ulosmittausta |
| 1–2 × suojaosuus | 990,90 – 1 981,80 € | 2/3 ylittävästä |
| 2–4 × suojaosuus | 1 981,80 – 3 963,60 € | 1/3 palkasta |
| Yli 4 × suojaosuus | > 3 963,60 € | Progressiivinen, max 50 % |
Milloin laskentasäännöt voivat muuttua?
Suojaosuus tarkistetaan vuosittain oikeusministeriön asetuksella, joten euromäärät muuttuvat hieman joka vuosi. Itse laskentakaavat ovat sen sijaan pysyneet vakaina jo pitkään.
Suurin tulossa oleva muutos liittyy vapaakuukausiin: oikeusministeriön mietinnössä on ehdotettu niiden poistamista kokonaan aikaisintaan vuoden 2028 alusta. Itse ulosmittauksen laskentasäännöt eli portaat ja prosentit säilyisivät kuitenkin ennallaan.
Syötä nettopalkkasi ja huollettavien määrä, niin maksukieltolaskuri soveltaa oikeaa laskentasääntöä ja kertoo ulosmittauksen sekä käteen jäävän summan vuoden 2026 suojaosuuksilla.
Laske ulosmittaus →Milloin palkan ulosmittaus alkaa ja päättyy?
Palkan ulosmittaus alkaa, kun ulosotto lähettää työnantajalle maksukiellon. Sen jälkeen työnantaja pidättää ulosmitattavan osuuden jokaisesta palkanmaksusta ja tilittää sen ulosottoon. Velallinen saa käteen suojaosuuden ja sen ylittävän, ulosmittaukseen kuulumattoman osan.
Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka korkoineen ja kuluineen on maksettu tai ulosottoperuste vanhenee. Jos tulot tai perhetilanne muuttuvat, ulosmittauksen määrä lasketaan uudelleen. Siksi muutokset kannattaa aina ilmoittaa ulosottoon, jotta ulosmittaus pysyy oikean suuruisena.
Mitä jos palkka vaihtelee kuukausittain?
Jos tulot vaihtelevat esimerkiksi tuntityön tai provisioiden vuoksi, ulosmittaus lasketaan erikseen jokaiselle palkkakaudelle. Hyvänä kuukautena ulosmitataan enemmän ja heikompana vähemmän – aina kyseisen kauden nettotulon ja suojaosuuden mukaan.
Näin ulosmittaus joustaa tulojen mukaan automaattisesti. Jos jonain kuukautena tulot jäävät alle suojaosuuden, kyseiseltä kaudelta ei ulosmitata mitään.
Mistä näen oman ulosmittaukseni määrän?
Tarkimman tiedon omasta ulosmittauksestasi saat ulosoton sähköisestä asioinnista (asiointi.oikeus.fi), jossa näkyy maksukielto, ulosmitattava määrä ja velkasaldo. Voit myös arvioida summan etukäteen syöttämällä nettopalkkasi ja huollettavien määrän maksukieltolaskuriin.
Jos jokin laskennassa askarruttaa, kannattaa olla yhteydessä omaan ulosottotarkastajaan – hän selittää, miten juuri sinun ulosmittauksesi on laskettu.
Yhteenveto: ulosmittauksen laskentasäännöt 2026
Ulosmittauksen laskentasäännöt 2026 suojaavat erityisesti pienituloisia. Ulosmittaus lasketaan nettopalkasta, ja suojaosuus (990,90 €/kk) jää aina velalliselle. Tulorajaulosmittaus (2/3 ylittävästä) koskee tuloja välillä 990,90–1 981,80 €, normaali 1/3:n ulosmittaus useimpia palkansaajia ja progressiivinen luokka suurituloisia – enintään 50 % palkasta. Huollettavat pienentävät ulosmittausta nostamalla suojaosuutta. Kun tunnet ulosmittauksen laskentasäännöt, osaat ennakoida käteen jäävän summan. Tarkista oma tilanteesi maksukieltolaskurilla, joka soveltaa näitä sääntöjä automaattisesti ja näyttää käteen jäävän summan.
Yleisimmät virheet ulosmittauksen laskennassa
Ulosmittauksen laskentaan liittyy paljon vääriä luuloja. Tässä yleisimmät oikaistuna:
- "Ulosotto vie koko palkan." Ei vie – suojaosuus jätetään aina, ja enimmäismäärä on 50 %.
- "Laskenta tehdään bruttopalkasta." Ei – laskenta perustuu aina nettopalkkaan.
- "Useampi velka tarkoittaa suurempaa ulosmittausta." Ei – palkasta peritään sama määrä riippumatta velkojien määrästä.
- "Suojaosuus huomioi asumiskulut." Ei – suojaosuus on kiinteä, mutta korkeat menot voivat oikeuttaa vapaakuukauteen.
Usein kysytyt kysymykset laskentasäännöistä
- Lasketaanko ulosmittaus brutto- vai nettopalkasta? Aina nettopalkasta eli summasta, joka jää käteen verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen.
- Mikä on suurin mahdollinen ulosmittaus? Enintään 50 % nettopalkasta, ja sekin vain suurituloisilla progressiivisessa luokassa.
- Miten huollettavat vaikuttavat? Jokainen huollettava nostaa suojaosuutta 289,50 €/kk, mikä pienentää ulosmittausta ja voi siirtää alempaan luokkaan.
- Huomioidaanko asumiskulut laskennassa? Ei. Suojaosuus on kiinteä, mutta korkeat menot voivat olla peruste vapaakuukauden hakemiselle. Vapaakuukautta haetaan ulosoton sähköisessä asioinnissa.
- Miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan – vaihe vaiheelta
- Ulosoton suojaosuus 2026 – määrät ja ohje
- Eläkeläisen suojaosuus 2026 – opas eläkeläiselle
- Palkka kaksi kertaa kuussa – näin lasketaan
- Ulosoton vapaakuukaudet 2026 – kuka saa ja milloin?
- Ulosotto ja ulosmittaus 2026 – selkeä opas
