Ulosoton tilitys velkojille – näin varat jaetaan

Ulosotto-opas

Kun palkasta tai tililtä ulosmitataan rahaa, mihin se menee, jos velkojia on vaikkapa kymmenen? Ulosoton tilitys velkojille ei tapahdu sattumanvaraisesti eikä saapumisjärjestyksessä, vaan laki määrää sekä järjestyksen että sen, kuinka varat jaetaan velkojien kesken. Tässä oppaassa käydään läpi tilitysjärjestys ja se, voiko velallinen vaikuttaa siihen, kenelle maksu menee.

Onko ulosoton tilitys velkojille säädelty laissa?

Kyllä. Ulosoton tilitys velkojille ei ole ulosottomiehen vapaata harkintaa, vaan se perustuu lakiin. Keskeiset säädökset ovat ulosottokaari sekä laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä (1578/1992).

Ulosottomies perii velkoja velkojien puolesta ja tilittää kertyneet varat eteenpäin. Laki määrää, missä järjestyksessä eri velat saavat maksun ja miten varat jaetaan, jos ne eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen. Tästä kokonaisuudesta käytetään nimitystä ulosoton tilitys velkojille.

Jotta velka voi ylipäätään päästä tilitykseen, velkojalla on pitänyt olla asianmukainen täytäntöönpanoperuste, esimerkiksi tuomioistuimen velkomustuomio. Pelkkä lasku tai perintäkirje ei riitä, vaan velka on haettava ulosottoon erikseen.

Kun velka on ulosotossa, kaikki saman velallisen velat käsitellään samassa ulosottomenettelyssä. Ulosottomies näkee velallisen kokonaistilanteen ja huolehtii siitä, että kertyneet varat jaetaan oikein eri velkojien kesken.

Ulosmitattujen varojen tilitys velkojille

Ulosmitattujen varojen tilitys etenee porrastetusti. Ensin kertymästä otetaan täytäntöönpanokulut ja ulosottomaksut. Jos ulosotossa on myyty omaisuutta, myös myyntimaksu peritään päältä.

Vasta tämän jälkeen rahaa jää varsinaisille veloille. Ulosmitattujen varojen tilitys velkojille tapahtuu sitten maksunsaantijärjestyksen mukaan: ensin etuoikeutetut saatavat ja sitten tavalliset, etuoikeudettomat velat. Suurin osa tavallisten ihmisten veloista – kuten pikavipit, luottokortit, verot ja vuokrarästit – on etuoikeudettomia.

Ulosmitattujen varojen tilitys ei siis tarkoita, että koko kertymä menisi yhdelle velkojalle. Useimmiten varat jaetaan monen velkojan kesken samalla kertaa, paitsi jos mukana on etuoikeutettu velka, joka maksetaan ensin.

Ulosottomaksut peritään ennen velkojia

Ennen kuin velkojat saavat osuutensa, kertymästä peritään ulosottomaksut. Velallinen maksaa kertyneestä rahasta taulukkomaksun, jonka suuruus riippuu kertymän määrästä. Lisäksi velkoja maksaa oman tilitys- ja käsittelymaksunsa.

Tämä tarkoittaa, että velkojille jaettava summa on hieman pienempi kuin palkasta pidätetty määrä. Maksut peritään päältä ennen varsinaista tilitystä velkojille.

Mitä eroa on etuoikeutetulla ja etuoikeudettomalla velalla?

Tilityksen ymmärtämisen kannalta keskeisin jako on etuoikeutettujen ja etuoikeudettomien velkojen välillä. Etuoikeutettu velka maksetaan ennen muita, kun taas etuoikeudettomat velat ovat keskenään tasa-arvoisia.

Suomessa etuoikeutettuja velkoja on nykyään vähän. Käytännössä ne ovat lähinnä panttisaatavat sekä lapselle maksettava elatusapu. Valtaosa veloista – kulutusluotot, luottokortit, verot, sakot, vuokrat ja vakuutusmaksut – on etuoikeudettomia ja siten samalla viivalla keskenään.

Aiemmin esimerkiksi veroilla oli etuoikeus, mutta nykyisin nekin ovat pääosin tavallisia velkoja. Tämä lisäsi velkojien keskinäistä tasa-arvoa: harvalla velkojalla on enää erityisasemaa muihin nähden.

Ulosoton maksamisjärjestys velkojille: kuka saa maksun ensin?

Ulosoton maksamisjärjestys velkojille määräytyy maksunsaantijärjestyslain mukaan. Kun kulut on katettu, varat jaetaan seuraavassa järjestyksessä:

1. Pantti- ja pidätysoikeudella turvatut saatavat. Velkoja, jolla on panttioikeus, saa maksun panttiomaisuuden arvosta ennen muita.
2. Lapselle maksettava elatusapu. Elatusapusaatavalla on etuoikeus tavallisiin velkoihin nähden. Sama koskee kunnan takautumissaatavaa, joka perustuu kunnan maksamaan elatustukeen.
3. Yrityskiinnityksellä turvatut saatavat.
4. Tavalliset eli etuoikeudettomat saatavat. Näillä on keskenään yhtäläinen oikeus maksuun.

Olennaista on, että ulosoton maksamisjärjestys velkojille ei riipu siitä, kuka haki velan ulosottoon ensin. Ulosotto ei siis maksa velkoja saapumisjärjestyksessä, vaan etuoikeuden ja saatavan suuruuden perusteella.

Tämä yllättää monet velkojat: ensimmäisenä ulosottoon ehtinyt ei saa etusijaa myöhemmin tulleisiin nähden, jos molemmat ovat tavallisia velkoja. Sen sijaan etuoikeutettu velka, kuten elatusapu, menee aina muiden edelle riippumatta siitä, milloin se tuli ulosottoon.

Vakuusvelat ja panttisaatavat tilityksessä

Panttisaatava on oma erikoistapauksensa. Jos velan vakuutena on pantti, kuten asunto kiinnityksen vakuutena, velkoja saa maksun panttiomaisuuden arvosta ennen muita velkojia. Tämä koskee nimenomaan kyseistä vakuutena olevaa omaisuutta.

Panttivelkoja on siis turvatummassa asemassa kuin tavallinen velkoja. Jos panttiomaisuuden arvo ei riitä koko velan kattamiseen, ylimenevä osa muuttuu tavalliseksi etuoikeudettomaksi saatavaksi, joka jaetaan muiden tavallisten velkojen kanssa samassa suhteessa.

Ulosoton tilitysjärjestys velkojille, kun velkojia on monta

Kun etuoikeutettuja velkoja ei ole tai ne on maksettu, jäljelle jää tavallisten velkojen ryhmä. Tässä kohtaa ulosoton tilitysjärjestys velkojille noudattaa suhteellista jakoa: velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä suurempi velka, sitä suuremman osuuden kertymästä velkoja saa. Pieni velka saa pienen osuuden ja suuri velka suuren.

Jos kertymä on pieni, osa veloista voi jäädä jonakin kuukautena kokonaan ilman suoritusta. Tällöin velallinen voidaan todeta näiden velkojen osalta varattomaksi samalla, kun toiset velat saavat osuutensa. Tilitysjärjestys velkojille pysyy silti aina samana eli suhteellisena.

Esimerkki: 10 velkojaa ja ulosoton tilitys

Otetaan havainnollistava esimerkki. Velallisella on ulosotossa 10 tavallista velkaa, joiden yhteismäärä on 15 000 euroa. Yhtään etuoikeutettua velkaa ei ole. Kuukauden aikana palkasta ulosmitataan 450 euroa.

Tämä 450 euroa jaetaan velkojien kesken saatavien suuruuden suhteessa:

• Velkoja, jonka saatava on 6 000 euroa (40 % kokonaisuudesta), saa noin 180 euroa.
• Velkoja, jonka saatava on 3 000 euroa (20 %), saa noin 90 euroa.
• Velkoja, jonka saatava on 1 500 euroa (10 %), saa noin 45 euroa.
• Velkoja, jonka saatava on 300 euroa (2 %), saa noin 9 euroa.

Jokainen saa siis osuutensa samassa suhteessa kuin oma saatava on koko velkamäärästä. Luvut ovat suuntaa antavia, koska todelliseen jakoon vaikuttavat muun muassa ulosottomaksut.

Näin ulosmitatut varat jaetaan tavallisten velkojen kesken. Esimerkki tiivistää, miten ulosoton tilitys velkojille käytännössä etenee.

Jos mukana olisi lisäksi 2 000 euron elatusapuvelka, se maksettaisiin ensin kokonaan pois, ja vasta sen jälkeen jäljelle jäävä raha jaettaisiin muiden velkojen kesken edellä kuvatussa suhteessa. Näin etuoikeus muuttaa lopputulosta merkittävästi.

Voiko velallinen vaikuttaa siihen, kenelle ulosotto tilittää?

Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä. Pääsääntö on, että pakkoulosmittauksessa velallinen ei voi valita, mille velalle tai kenelle velkojalle raha menee. Kun palkasta ulosmitataan esimerkiksi kolmasosa, ulosottomies tilittää sen lain mukaisessa järjestyksessä.

Vapaaehtoisessa maksussa tilanne on toinen. Ulosottokaaren 4 luvun 7 §:n mukaan velallinen voi maksun yhteydessä pyytää, että varat käytetään tietyn velan suoritukseksi, ja tällöin ne kohdennetaan pyynnön mukaisesti.

Tätä oikeutta kuitenkin rajoittaa se, ettei paremmalla etuoikeudella olevan velkojan asemaa saa loukata ilman painavaa syytä eikä samassa asemassa olevan velkojan maksunsaantia saa olennaisesti vaarantaa. Vapaaehtoinenkaan maksu ei siis ohita esimerkiksi elatusapua.

Käytännössä velallisella on siis valinnanvaraa lähinnä silloin, kun hän maksaa vapaaehtoisesti – ei silloin, kun varat ulosmitataan pakolla. Kokonaan velkojan voi valita vain maksamalla suoraan velkojalle ennen kuin velka menee ulosottoon.

Elatusapu menee aina ensin

Elatusapuvelka on tärkein poikkeus tavallisesta tilityksestä. Se on etuoikeutettu, eli ulosmitatuista varoista maksetaan ensin elatusapu ja vasta loppu muille velkojille. Juokseva elatusapu erääntyy kuukausittain, ja kyseisen kuukauden elatusapu maksetaan ennen muita velkoja.

Jos velallisen tulot ovat pienet, muut velkojat eivät välttämättä saa lainkaan suorituksia ennen kuin elatusapuvelka on hoidettu. Elatusavusta voidaan myös tehdä korotettu ulosmittaus, jolloin sitä peritään tavallista enemmän.

Elatusavun etuoikeus on perusteltu sillä, että kyse on lapsen toimeentulosta. Siksi se asetetaan tavallisten velkojen, kuten kulutusluottojen, edelle ulosoton tilityksessä.

Miksi ulosotto ei maksa velkoja saapumisjärjestyksessä?

Periaate perustuu velkojien yhdenvertaisuuteen. Jos ulosotto maksaisi velat siinä järjestyksessä kuin ne saapuvat, nopein velkoja saisi kaiken ja muut jäisivät tyhjin käsin. Suhteellinen jako kohtelee kaikkia tavallisia velkojia tasapuolisesti.

Sama periaate näkyy myös konkurssissa: etuoikeudettomilla velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa. Ulosoton tilitys velkojille noudattaa siis samaa logiikkaa kuin muu maksukyvyttömyysmenettely.

Usein kysytyt kysymykset

• Maksaako ulosotto velat siinä järjestyksessä kuin ne tulivat ulosottoon? Ei. Ulosotto ei maksa velkoja saapumisjärjestyksessä, vaan etuoikeuden ja saatavan suuruuden mukaan.
• Saavatko kaikki velkojat yhtä paljon? Eivät. Tavalliset velat jaetaan saatavien suuruuden suhteessa, joten suuri velka saa suuremman osuuden kuin pieni.
• Voinko valita, mikä velkani maksetaan ensin? Pakkoulosmittauksessa et. Vapaaehtoisessa maksussa voit pyytää tiettyä velkaa, mutta et saa loukata paremmalla etuoikeudella olevaa velkojaa.
• Mikä velka maksetaan aina ensimmäisenä? Kulujen jälkeen panttisaatavat ja elatusapu menevät tavallisten velkojen edelle.
• Mistä näen, miten varat on tilitetty? Tilitystiedot näkyvät Ulosottolaitoksen asiointipalvelussa, johon kirjaudut verkkopankkitunnuksilla.
• Maksetaanko verot ja sakot ennen muita velkoja? Ei. Verot ja sakot ovat nykyisin tavallisia, etuoikeudettomia velkoja, jotka jaetaan muiden kanssa saatavan suuruuden suhteessa.

Mitä velallisen kannattaa tietää tilityksestä?

Velallisen näkökulmasta tilitysjärjestys tarkoittaa, ettei yksittäisen velkojan painostus muuta sitä, kuka saa maksun. Ulosottomies jakaa varat lain mukaan, joten velkojan yhteydenotot eivät nopeuta juuri sen velan maksua.

Jos haluat vaikuttaa siihen, mitkä velat hoituvat, paras keino on hoitaa tärkeimmät velat vapaaehtoisesti ajoissa. Toinen vaihtoehto on hakea velkajärjestelyä, jossa kaikki velat järjestellään yhdellä kertaa hallitusti.

Kannattaa myös seurata omaa ulosottotilannetta säännöllisesti. Asiointipalvelusta näet, mille veloille suorituksia on kertynyt ja kuinka paljon kutakin velkaa on vielä jäljellä.

Yhteenveto

Ulosoton tilitys velkojille on tarkkaan säädelty: ensin maksetaan kulut, sitten panttisaatavat ja elatusapu, ja lopuksi tavalliset velat jaetaan velkojien kesken saatavien suuruuden suhteessa. Ulosotto ei siis palkitse nopeinta hakijaa, vaan noudattaa lain mukaista maksunsaantijärjestystä.

Velallinen ei pakkoulosmittauksessa voi valita maksun saajaa. Vain vapaaehtoisessa maksussa hän voi pyytää tiettyä velkaa – ja sielläkin paremman etuoikeuden velkojaa on suojattu. Oman tilanteensa ja tilitykset näkee parhaiten Ulosottolaitoksen asiointipalvelusta. Jos tilanne tuntuu sekavalta, maksuton talous- ja velkaneuvonta auttaa selvittämään, miten omat velat ulosotossa etenevät.