Ulosottotilastot 2025: Yli 608 000 velallista ja ennätysperintä – kattava analyysi
Ulosottolaitos julkaisi helmikuussa 2026 vuoden 2025 tilastokatsauksen, ja luvut kertovat karua kieltä suomalaisten velkatilanteesta. Vuoden aikana ulosotossa oli yhteensä 608 363 eri velallista – enemmän kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan perintätulos nousi kaikkien aikojen ennätykseen, 1,48 miljardiin euroon. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset tilastot, analysoimme trendejä ja pohdimme, mitä luvut tarkoittavat yksittäisen velallisen näkökulmasta.
Velallisten määrä jatkoi kasvuaan
Vuoden 2025 aikana ulosotossa asioi 608 363 eri velallista, mikä on 3,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Kasvu on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti koko 2010-luvun loppupuolelta lähtien. Vuonna 2016 luku oli noin 550 000, joten kymmenessä vuodessa velallisten kokonaismäärä on kasvanut reilut 10 prosenttia.
Mielenkiintoinen ristiriita piilee siinä, että vuoden lopussa vireillä olevien velallisten määrä laski. Vuoden 2025 lopussa ulosotossa oli vireillä 258 828 velallista, mikä on 3,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä kertoo ulosottojärjestelmän tehostuneesta läpivirtauksesta: asioita käsitellään nopeammin, mutta uusia velallisia tulee jatkuvasti lisää. Vuoden aikana ulosottoon tuli 198 997 uutta velallista, joilla ei ollut edellisenä vuonna vireillä olevaa asiaa. Kolmannes kaikista velallisista oli siis uusia.
Velallisista valtaosa – 91 prosenttia eli 552 683 – oli luonnollisia henkilöitä. Oikeushenkilöitä (yrityksiä ja yhteisöjä) oli 55 680 eli yhdeksän prosenttia. Henkilövelallisten määrä kasvoi 4,0 prosenttia, yritysten vain 0,7 prosenttia.
Ulosottovelka nousi 7,3 miljardiin euroon
Perittävänä olevan ulosottovelan kokonaismäärä oli vuoden 2025 lopussa 7,3 miljardia euroa, mikä on peräti 14,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Keskimääräinen velka henkilövelallista kohti oli noin 28 200 euroa, mutta mediaani on todennäköisesti huomattavasti pienempi, sillä velkojen jakauma on erittäin vino.
Velkojen suuruusjakauma paljastaa tärkeän ilmiön: noin 27 prosenttia velallisista oli ulosotossa alle 500 euron velan vuoksi. Yhteensä 35 prosenttia velallisista velkaa oli korkeintaan 1 000 euroa ja 62 prosenttia korkeintaan 10 000 euroa. Toisessa ääripäässä 15 prosenttia velallisista – niin sanotut suurvelalliset, joilla velkaa oli yli 50 000 euroa – vastasi lähes 80 prosentista koko ulosottovelan määrästä.
Tämä jakauma on merkittävä: suuri osa ulosotossa olevista ihmisistä on siellä suhteellisen pienten summien vuoksi, mutta järjestelmän resursseja sitovat eniten suurvelat.
Ikärakenne: 80-luvulla syntyneet suurin ryhmä
Vuoden 2025 lopussa eniten velallisia oli 1980-luvulla syntyneiden joukossa – heitä oli 49 521. Toiseksi suurin ryhmä olivat 1970-luvulla syntyneet (43 071) ja kolmanneksi 1990-luvulla syntyneet (43 912).
Keskimääräinen velkasumma kasvaa selvästi vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä. Ennen vuotta 1960 syntyneillä keskivelka oli lähes 54 000 euroa, kun taas 2000-luvun alussa syntyneillä se oli noin 4 500 euroa. Nuorimmilla (2008 jälkeen syntyneillä) keskivelka oli vain 362 euroa, mutta heitäkin oli ulosotossa 873.
Huolestuttavaa on erityisesti 1960- ja 1970-lukujen ikäluokkien korkea keskivelka yhdistettynä suureen asiamäärään per henkilö. Näissä ikäluokissa asioita per velallinen oli 8,5–8,7 kappaletta, mikä viittaa pitkittyneisiin ja moneen suuntaan kasautuneisiin velkaongelmiin.
Maksukiellot ennätyslukemissa – maksusuunnitelmat häviämässä
Yksi vuoden 2025 merkittävimmistä trendeistä on maksukieltojen ja maksusuunnitelmien välisen kuilun syveneminen. Maksukieltoja annettiin vuoden aikana 364 298 kappaletta, mikä on 2,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Samaan aikaan maksusuunnitelmien määrä jatkoi laskuaan ja oli enää 7 013 – pudotusta 1,7 prosenttia.
Maksusuunnitelmien romahdus on ollut dramaattinen. Vuonna 2016 niitä tehtiin vielä 21 521 kappaletta. Kymmenessä vuodessa määrä on pudonnut kolmannekseen. Maksusuunnitelma on ulosottokaaren 4 luvun 59 §:n mukainen velallisen ja ulosottomiehen välinen sopimus, jossa velallinen sitoutuu maksamaan velkojaan sovitun aikataulun mukaisesti. Se on monelle velalliselle parempi vaihtoehto kuin suora maksukielto, koska velallinen voi itse hallita maksuajankohtia ja järjestellä talouttaan joustavammin.
Maksusuunnitelmien vähenemiselle on useita selityksiä. Ensinnäkin ulosottojärjestelmän automatisointi on tehnyt maksukieltojen käsittelystä tehokkaampaa, jolloin virkailijoilla ei ole samaa kannustinta neuvotella maksusuunnitelmia. Toiseksi vuonna 2021 käyttöön otettu pankkitilimaksukieltojen tilastointi on laajentanut maksukieltojen käyttöalaa. Kolmanneksi velallisten taloudellinen tilanne on heikentynyt niin, ettei maksusuunnitelman edellyttämää maksukykyä välttämättä ole.
Ulosottokaaren näkökulmasta maksusuunnitelman pitäisi kuitenkin olla ensisijainen keino silloin, kun velallisella on säännöllisiä tuloja. Ulosottokaaren 4 luvun 59 §:n mukaan velalliselle on annettava tilaisuus maksaa vapaaehtoisesti ennen pakkotoimiin ryhtymistä. Maksusuunnitelman etuna on, että se mahdollistaa velallisen aktiivisen osallistumisen oman taloustilanteensa hoitamiseen, mikä tutkitusti parantaa velan takaisinmaksun onnistumista.
Maksukieltojen tyyppijakauma kertoo, mistä tuloista ulosotto eniten perii: palkasta 57 prosenttia (208 391 kpl), pankkitililtä 23 prosenttia (82 191 kpl), eläkkeestä 8 prosenttia (28 767 kpl), saatavista 7 prosenttia (26 887 kpl) ja elinkeinotulosta 5 prosenttia (17 254 kpl). Pankkitilimaksukieltojen suuri osuus on suhteellisen uusi ilmiö – niitä on tilastoitu vasta vuodesta 2021.
Ulosmittaukset kasvoivat selvästi
Vuonna 2025 tehtiin yhteensä 1 092 665 ulosmittausta, mikä on 6,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Näistä 757 917 oli toistuvaistulon ulosmittauksia (palkka, eläke ja elinkeinotulo), jotka muodostavat noin 70 prosenttia kaikista ulosmittauksista.
Palkan ulosmittaus oli ylivoimaisesti yleisin toimenpide: 585 293 kappaletta eli 54 prosenttia kaikista ulosmittauksista. Veronpalautusten ulosmittauksia tehtiin 163 454 kappaletta (15 prosenttia), eläkkeen ulosmittauksia 103 062 (9 prosenttia) ja elinkeinotulon ulosmittauksia 69 562 (6 prosenttia).
Velallisen suojaksi ulosottokaari takaa vapaakuukaudet, joiden aikana toistuvaistulon ulosmittaus keskeytyy. Vuonna 2025 myönnettiin 163 847 vapaakuukautta, mikä on 3,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vapaakuukausien määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2023 alkaen, jolloin pienituloisille velallisille myönnettävien vapaakuukausien määrää nostettiin kahdesta kolmeen ja pyynnöstä mahdollistettiin neljäs vapaakuukausi. Lisäksi vuonna 2025 myönnettiin 36 458 rajoittamispäätöskuukautta ja 3 151 lykkäämiskuukautta.
Perintätulos ennätyksellinen – mutta poikkeustekijöillä
Ulosottolaitoksen perintätulos vuodelta 2025 oli 1,477 miljardia euroa, mikä on 19,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024 ja kaikkien aikojen korkein tulos. Tulosta vääristää kuitenkin yksittäinen poikkeuksellisen suuri saatava: erityistäytäntöönpanossa perittiin yli 130 miljoonan euron saatava. Ilman tätä yksittäistapausta perintätulos olisi ollut noin 1,35 miljardia euroa – silti korkea, mutta kasvu olisi ollut maltillisempaa.
Perintätuloksen rakenteesta noin 39 prosenttia kertyi palkan ja eläkkeen ulosmittauksista, 14 prosenttia elinkeinotulon ja saatavien ulosmittauksista, 14 prosenttia maksukehotuksista, 9 prosenttia omaisuuden realisoinneista ja 6 prosenttia veronpalautusten ulosmittauksista. Maksusuunnitelmien osuus perintätuloksesta oli enää kolme prosenttia, mikä heijastaa suoraan maksusuunnitelmien vähenemistä.
Perintäprosentti rahasaatavista nousi merkittävästi: 48,0 prosenttia, eli kasvua 15,8 prosenttiyksikköä. Tähänkin vaikutti erityistäytäntöönpanon suuri yksittäissaatava. Perintäprosentti asioista sen sijaan laski 37,6 prosenttiin (−2,9 prosenttiyksikköä). Veloistaan kokonaan maksamalla selvinneiden osuus kasvoi hieman, 38,0 prosenttiin.
Varattomuusesteet lisääntyivät
Kun velalliselta ei löydy ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta, asia palautetaan velkojalle estemerkinnällä. Vuonna 2025 esteitä todettiin 873 940 kappaletta, mikä on 7,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Esteistä 87 prosenttia eli 764 116 johtui varattomuudesta.
Varattomuusesteiden kasvu kertoo siitä, että merkittävä osa velallisista on tilanteessa, jossa heiltä ei yksinkertaisesti löydy mitään ulosmitattavaa. Velkoja voi tällöin pyytää asian rekisteröimistä passiivisaatavaksi enintään kahdeksi vuodeksi ulosottokaaren 3 luvun 102 §:n mukaisesti.
Häädöt lähellä ennätystasoa
Häätöasioita tuli vireille 9 395 kappaletta, mikä on 1,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Häätöjen kasvu on ollut erittäin voimakasta: vuonna 2020 vireille tulleita häätöjä oli 6 425 ja vuonna 2016 vain 6 598. Viidessä vuodessa häätöasiat ovat siis lisääntyneet lähes 50 prosenttia.
Toimitettuja häätöjä oli 4 966, mikä on tosin 3,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hakija peruutti häädön 4 064 tapauksessa – tämä voi kertoa siitä, että häätöuhka saa aikaan sopimuksen vuokranmaksusta tai muun ratkaisun.
Omaisuuden myynnit kasvoivat voimakkaasti
Ulosmitatun omaisuuden realisointeja toteutui 4 418 kappaletta, kasvua peräti 16,1 prosenttia. Kiinteistöjen osuus myynneistä oli suurin (53 prosenttia, 2 339 kpl), muun irtaimen omaisuuden 26 prosenttia (1 140 kpl) ja asunto-osakkeiden 21 prosenttia (939 kpl).
Myyntien määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2021, jolloin tehtiin vain 2 620 realisointia. Kasvuun vaikuttaa sekä velallisten heikentynyt maksukyky että ulosottolaitoksen tehostuneet realisointiprosessit.
Erityistäytäntöönpano: ennätystulos ja pakotteet
Erityistäytäntöönpanon (ERTO) perintätulos oli 166,5 miljoonaa euroa – kasvua 458 prosenttia ja kaikkien aikojen ennätys. Kuten todettua, tähän vaikutti yksittäinen yli 130 miljoonan euron saatava. Ilman sitäkin tulos oli noin 36 miljoonaa euroa.
Erityistäytäntöönpanossa oli perittäväksi otettu rahasaatavia yhteensä 1,015 miljardia euroa. Ulosmitattuna oli omaisuutta 276,5 miljoonan euron arvosta ja takavarikoituna 110,2 miljoonan euron arvosta. Lisäksi EU- ja YK-pakotepäätösten perusteella oli takavarikoitu omaisuutta 156,8 miljoonan euron arvosta. Pakotevastaajia tuli vireille 684 kappaletta.
Ennakoiva talousneuvonta tavoittaa yhä useamman
Positiivinen trendi on ennakoivan talousneuvonnan kasvu. Vuonna 2025 järjestettiin 730 tilaisuutta (kasvu 9 prosenttia), joihin osallistui 37 634 henkilöä (kasvu 16 prosenttia). Painopiste on nuorissa: alle 29-vuotiaat ja heidän parissaan työskentelevät muodostivat 54 prosenttia osallistujista. Nuorten kohderyhmän osallistujamäärä kasvoi 43 prosenttia.
Mitä tilastot kertovat kokonaisuudesta?
Vuoden 2025 ulosottotilastot piirtävät kuvan Suomesta, jossa velkaongelmat koskettavat yhä suurempaa osaa väestöstä. Yli 600 000 velallista vuodessa tarkoittaa, että noin joka kymmenes suomalainen aikuinen kävi ulosotossa vuoden 2025 aikana.
Erityisen huolestuttavia ovat kolme trendiä. Ensinnäkin maksusuunnitelmien romahdus viittaa siihen, että velallisten mahdollisuus hoitaa velkaansa hallitusti on kaventunut. Toiseksi häätöasioiden voimakas kasvu kertoo asumisturvan heikkenemisestä. Kolmanneksi varattomuusesteiden lisääntyminen osoittaa, että yhä useampi velallinen on tilanteessa, jossa edes ulosottojärjestelmä ei pysty perimään saataviaan.
Samaan aikaan ulosottojärjestelmä toimii sinänsä tehokkaasti: asioita käsitellään nopeasti (keskimääräinen käsittelyaika 8,4 kuukautta), perintätulos on ennätyksellinen ja henkilöstömäärä on jopa laskenut (1 123 henkilötyövuotta, vähennystä 18).
Velallisen kannattaa muistaa, että ulosottokaari tarjoaa useita suojakeinoja: suojaosuuden (vuonna 2026 yksin asuvalle 990,90 euroa kuukaudessa), vapaakuukaudet, ulosmittauksen rajoittamisen sekä mahdollisuuden maksusuunnitelmaan. Jos olet ulosotossa, kannattaa olla itse aktiivinen ja ottaa yhteyttä ulosottomieheen mahdollisuuksien selvittämiseksi.
Lähteet:
- Ulosottolaitos: Ulosotto Suomessa – Tilastoja vuodelta 2025 (julkaistu 26.2.2026)
- Tilastokeskus: Ulosottovelalliset
- Oikeusministeriö: Suojaosuus 2026
Hyödyllisiä linkkejä:
→ Ulosottolaskuri – Laske paljonko palkastasi ulosmitataan
→ Vapaakuukausilaskuri – Selvitä oikeutesi vapaakuukausiin
→ Velkajärjestelyn maksuvara-laskuri – Laske velkajärjestelyn maksut
→ Velkalaskuri – Laske kuinka kauan velkojen maksaminen kestää
→ Akordin suunnittelulaskuri – Vapaaehtoinen velkasovinto
Tutustu myös Nyt puhutaan ulosotosta -äänisarjaan
Tutustu myös näihin oppaisiin:
→ Ulosoton vapaakuukaudet 2026 – Näin haet ja saat tauon
→ Varattomuuseste ulosotossa – Mitä se tarkoittaa?
→ Velan vanhentuminen – Milloin velka vanhenee?
→ Akordi – Vapaaehtoinen velkasovinto ulosotossa
→ Sakon muuntorangaistus – Milloin sakko muuttuu vankeudeksi?
→ Ulosoton lievennykset ja lykkäykset – Helpotusta maksuihin